Useimmat suomalaiset tunnistavat Pafoksen yhdestä asiasta: Esa Saarisen Pafos-seminaarista. Jee, Pafos on maailmankartalla siis jossain.

Useimmille suomalaisille Pafos ei Esa Saarisen lisäksi sano juuri mitään. Jos suomalainen tulee Kyprokselle lomalle, hän todennäköisesti lähtee Ayia Napan tai Protaráksen suuntaan, sillä sinne suurin osa lomamatkoista suuntautuu.

Itseni yllätti heti ensipuraisulla se, että Pafos on oikea kaupunki. Täällä on elämää ympäri vuoden, ja se merkitsee sitä, että iso osa ravintoloista ja kaupoista on myös auki talvellakin. Omien havaintojeni mukaan vain muutama ravintola ja osa ns. turistikrääsää myyvistä kaupoista menee kiinni talvikuukausiksi, eivätkä nekään kaikki – sillä täällä on turisteja myös talvella. Osa rannan hotelleista menee kiinni, ja remontit tehdään silloin. Mutta täällä asuvan näkökulmasta mikään ei muutu talvella, ihmisiä on liikkeellä. Paikka elää.

Pafoksen väkimäärä vaihtelee vähän eri lähteiden mukaan, ja täsmällistä lukua on vaikea saada, sillä Pafos on sekä kaupunki että alue. Kaupungissa asukkaita on noin 35 000. Suomen kaupungeista samaa kokoluokkaa ovat siis Rauma, Lohja ja Kokkola.

Kyseessä on siis pikkukaupunki. Täällä onkin pikkukaupungin parhaat puolet: ei suuria ruuhkia, turvallista (koko Kypros on kyllä turvallinen), kävellen ottaa haltuun varsin ison osan kaupungista ja baarikatua lukuun ottamatta tämä ei ole mikään bailausmesta.

Mutta Pafos on myös iso kaupunki. Kiitos turismin ja tänne muuttavien ulkomaalaisten, paikan palvelutarjonta on huikeasti suurempi kuin koko antaisi ymmärtää. Esimerkiksi erilaisia tapahtumia on koko ajan: tänä viikonloppuna esimerkiksi Pafos Street food festival, jossa piipahdimmekin perjantaina. Pafoksen futisjoukkue voitti juuri koko Kyproksen mestaruuden ja karsii nyt Mestareiden liigaan.

Täällä riittää siis pikkukaupungiksi varsin paljon tekemistä, kokemista ja näkemistä.  

 Tein mielenkiinnosta vertailua vastaavankokoisten Suomi-kaupunkien kanssa tekoälyä hyödyntäen (mahdolliset virheet siis sieltä, saa oikaista):

Ravintoloiden määrä

Kokkola noin 40-60 ravintoaa

Lohja noin 50-70 ravintolaa

Rauma 50-80 ravintolaa

Pafos yli 600 ravintolaa

Yli miljoona euroa hintaisten, myynnissä olevien asuntojen määrä

Kokkola alle 10 kpl

Lohja alle 20 kpl

Rauma alle 20 kpl

Pafos 200-500 kpl

Mitä tästä kaikesta voi sitten päätellä? Kaikki asiat eivät ole tilastoista pääteltävissä, mutta se, että alue on vetovoimainen turistien, mutta myös meidän kaltaistemme pysyvästi maahan muuttavien mielestä tuo työtä, toimentuloa, mahdollistaa palveluita ja hyvinvointia. Kun alueella menee hyvin, siitä syntyy positiivinen kierre, joka houkuttelee uusia palveluita käyttäviä ihmisiä ja ihmisiä, jotka ostavat asuntoja. Ja sen ansiosta alueella menee vielä paremmin. Toki tasapainoilu sen kanssa, ettei muutos tapahdu liian nopeasti ja sekä infra että alueen alkuperäiset asukkaat pysyvät vauhdissa mukana, on tärkeää.

Kääntöpuoliakin asialla varmasti on. Alueelle muuttavat ihmiset ovat nostaneet  todennäköisesti vuokria ja asuntojen hintoja, ja se saattaa ajansaatossa ajaa paikallisia parhaimmilta paikoilta sivumpaan ja herättää närää. Ainakaan toistaiseksi en kuitenkaan ole kuullut yhdenkään paikallisen valittavan asiasta tai suhtautuvan meihin mamuihin kielteisesti. Asumme myös itse keskellä paikallisia, joten tuntuma paikallisiin on heti, kun ovesta astuu pihalle.

Kypros on tehnyt monia asioita oikein, siltä ainakin näin vajaan puolen vuoden kokemuksella vaikuttaa.

Täällä on hyvä terveydenhoito, en  ole kuullut vielä kenenkään valittavan palveluiden saatavuudesta tai laadusta – useimpien muualta muuttaneiden mielestä se on parempi kuin lähtömaassa.

Huonoja puoliakin toki on, niin kuin kaikkialla. Mutta toistaiseksi näin auringon paistaessa, lämpötilan ylittäessä jatkuvasti päiväsaikaan 23 astetta (nyt kolmisenkymmentä) näen tässä paikassa paljon sellaista, että tätä voi hyvällä syyllä kutsua kodiksi.

Susanna