(Su)Sannan ruokakassi

Elämä on viime aikoina pyörinyt aika paljon työn ympärillä. On ollut kaikennäköistä kiinnostavaa meneillään, joten päivät ovat olleet hyvin intensiivisiä. Parasta on kuitenkin ollut se, että olen päässyt tekemään myös juttuja, jotka ovat pistäneet jännittämään.

Se on kuulkaa hienoa, että yli 25 vuoden kokemuksellakin pystyy vielä tarttumaan asioihin, jotka ovat uusia ja siksi jännittäviä. Ei pääse sammaloitumaan.

Työkiireiden ohessa olen yrittänyt pitää kiinni liikunnasta. Sillä mitä vähemmän jaksaisi lähteä työpäivän jälkeen liikkumaan, sitä enemmän sen tarpeessa on.

Hektisessä arkielämässä pelastukseksi on osoittautunut ruokakassipalvelu. Me olemme nyt muutaman viikon ajan saaneet joka maanantai-ilta Sannan ruokakassi -palvelusta ateriatarvikkeet ohjeineen. Meidän setissämme on kolme eri ateriaa: kasvis-, kala- ja liharuoka neljälle hengelle. Koska meitä on kolme, jää sapuskoista aina yli, joten kolmen aterian setti riittää meillä käytännössä lähes kaikiksi arkipäiviksi.

Mä inhoan ruokakaupassa käymistä arkisin, silloin on kiire eikä ikinä keksi mitään muuta ruokaa KUIN AINA NE SAMAT. No, Sanna pelastaa, sillä Sanna keksii uudet ruoat joka viikko.

Toistaiseksi kaikki ovat olleet hyviä ja helppoja. Ruoanlaittoon on mennyt noin 40-45 minuuttia, mikä on arkisin kyllä ihan maksimiaika. Mutta kun kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat hommaan, on se ollut ihan hauskaa puuhasteluakin. Ja kun ei ole tarvinnut käydä kaupassa, on sen ajan voinut käyttää kokkailuun.

Suosittelen lämpimästi! Ja muistakaa syödä hyvin!

Susanna

IMG_0084
Tomaattipastaa ja papuja.
IMG_9956
Lohipasta.
IMG_9983
Punajuuririsottoa.

 

Hippi hei!

Insinöörimieheni kutsuu mua aina välillä Dharmaksi. Muistatteko tv-sarjan Dharma ja Greg, joka kertoi bisnesmiehen ja hippivaimon elämästä? Oikeasti se kertoo minun ja mieheni elämästä. Mieheni mielestä minä olen Frendeistä Phoebe. Samanlainen hihhuli.

En ollut varsinaisestu tajunnut olevani tyyliltäni boheemi ennen kuin vierelleni tuli kontrastiksi mies, joka kysyy kavereille lähtiessä, että laittaako skragan ja pikkutakin päälle.

Hippiyteni on ollut lähinnä vitsi, mutta on se myös fakta. Olimme eilen synttäribileissä, joiden teemana oli 60-luku sankarin syntymäkymmenyksen mukaan. Itse lähdin hakemaan inspiraatiota 60-luvun hippivuosista. Ja kas: kaikki asuni osat ovat minulla ihan normikäytössä. Kullanväriset nilkkurit ovat syksyn kenkäostos, boyfriend-farkut myös ihan arkikäytössä. Löysä paita on ostos Bangkokista, samoin hapsullinen huivi. Jooga-aiheinen koru on Hua Hinista, kamelinnahkainen hippilaukku (äidilläni oli samanlainen 70-luvulla) on markkinalöytö Mallorcalta ja turkoosit korvakorut en muista mistä.

Pitääkö olla huolissaan, jos voi pukeutua hipiksi oikeiden vaatteidensa ja asusteidensa avulla?

IMG_0073
Vessaselfie.
IMG_0039
Lennon-lasit ovat lainassa pojalta, muuten kaikki hippivarusteet löytyivät omasta kaapista.
IMG_0061
Juhliin lähdössä: peace and luuuv!

 

 

Kuvaa sun ruokasi!

Tiedättehän tyypin, joka kuvaa ihania ruoka-annoksia someen? Minä olen se tyyppi. Ruoka on aina ollut mulle tärkeä juttu, tykkään hyvästä ruoasta. Matkoilla syöminen on olennainen osa kokemusta.

No, nyt olen hyödyntänyt tätä intoani kuvata ruoka-annokseni yhdessä ystäväni kanssa, jolla on vähän samanlainen skarppaamistavoite kuin minulla.

Mutta sen sijaan, että kuvaisimme pelkästään ne ihanat viikonlopun juhla-ateriamme tai arjen parhaat lounasannokset, kuvaamme ihan kaiken. Jokaisen suupalan. Ja jaamme kuvat toisillemme whatsappissa.

Skarppaamisessa tarvitsee tukea. Ja tukea saa parhaiten ystävältä, joka oikeasti ymmärtää tavoitteesi (eli on ehkä itsekin messissä tai muuten vaan ei ole liian lepsu), mutta on samalla armollinen ja kannustava. Kun itsellä on tavoite mielessä ja syykin siihen (housut jäävät pieniksi), ei nimittäin yhtään auta kommentti: eihän sun tarvi laihduttaa! No jos ei tarvi, niin siinä tapauksessa tarvii pistää vaatekaappi uusiksi!

Suosittelen tätä kuvien jakamista, sillä se on todella helppoa, hauskaa ja tehokasta. Jo pelkästään tieto siitä, että kuva pitää lähettää, auttaa kasaamaan lautaselle oikeanlaisia asioita. Ystävältä tuleva kuva välipalasta auttaa myös muistamaan, että minunkin pitäisi syödä välipala.

Tsemppiterkuin,

Susanna

risoMG_9983
Punajuuririsotto. Teki mieli santsata, mutta pysyin lujana.
IMG_9961
Afrikkalainen kalkkunapata.
IMG_9956
Lohipasta.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑