Insinöörimieheni kutsuu mua aina välillä Dharmaksi. Muistatteko tv-sarjan Dharma ja Greg, joka kertoi bisnesmiehen ja hippivaimon elämästä? Oikeasti se kertoo minun ja mieheni elämästä. Mieheni mielestä minä olen Frendeistä Phoebe. Samanlainen hihhuli.
En ollut varsinaisestu tajunnut olevani tyyliltäni boheemi ennen kuin vierelleni tuli kontrastiksi mies, joka kysyy kavereille lähtiessä, että laittaako skragan ja pikkutakin päälle.
Hippiyteni on ollut lähinnä vitsi, mutta on se myös fakta. Olimme eilen synttäribileissä, joiden teemana oli 60-luku sankarin syntymäkymmenyksen mukaan. Itse lähdin hakemaan inspiraatiota 60-luvun hippivuosista. Ja kas: kaikki asuni osat ovat minulla ihan normikäytössä. Kullanväriset nilkkurit ovat syksyn kenkäostos, boyfriend-farkut myös ihan arkikäytössä. Löysä paita on ostos Bangkokista, samoin hapsullinen huivi. Jooga-aiheinen koru on Hua Hinista, kamelinnahkainen hippilaukku (äidilläni oli samanlainen 70-luvulla) on markkinalöytö Mallorcalta ja turkoosit korvakorut en muista mistä.
Pitääkö olla huolissaan, jos voi pukeutua hipiksi oikeiden vaatteidensa ja asusteidensa avulla?
Priimaa pukkaa 
Viimeisimmät kommentit