Pääasioita pakettiin

Bloggasin ennen joulua joululahjaprojekteistani. Siinä vaiheessa en tietenkään voinut paljastaa, mitä puikoistani valmistui, joten tässä nyt joko myöhäinen tai erittäin aikainen joululahjavinkki kaikille neulomista harrastaville: neulottu panta. Löysin ohjeen Kalastajan vaimon blogista.

Kyseessä on erittäin helppo ja nopeatekoinen työ, joten tämä sopii ensimmäiseksi neuleprojektiksi hienosti. Kokenut neuloja tekaisee tällaisen yhdessä illassa vaikka leffaa katsellen. Tällaiselle on myös käyttöä pitkälle kevääseen, joten eihän tällaisen tekemistä tarvitse ensi jouluun asti säästellä.

Tein paketteihin pantoja ystävien väritoiveiden mukaisesti, joten toivon mukaan lahjat ovat kovassa käytössä.

Blogini Facebook-tykkäyksissä meni eilen 500 tykkääjän raja rikki! Kiitos kaikille lukijoille, tykkääjille, kommentoijille ja blogiani jakaneille! 500 tykkääjän kunniaksi järjestin pienimuotoiset arpajaiset, ja tein tällaisen pannan myös voittajalle. Aloitin tänään aamupäivällä ja sain viideltä valmiiksi. Siinä välissä ehdin tehdä espanjanläksyt, käydä lenkillä ja laittaa ruokaakin.

Voit tehdä aivan samoilla ohjeilla kuin Kalastajan vaimo. Tai sitten soveltaa. Itse olen esimerkiksi vaihdellut lankoja. Valtaosan olen neulonut tuplalangalla: toinen lanka jotain pörröistä lankaa (esimerkiksi Dropsin Alpaca Silk)  ja jotain merinolankaa (esimerkiksi Schachenmayr Merino Extrafine 120). Molempia tarvitaan yksi kerä. Lisäksi tarvitset puikot ja yhden apupuikon. Itse olen käyttänyt 5:n puikkoja.

Olen luonut noin 24 silmukkaa, mutta silmukoita voi luoda enemmänkin, jos haluaa pannasta leveämmän. Olen neulonut yksi oikein, yksin nurin -neuletta noin 24 cm. Voit mitata sopivan pituuden testaamalla: laita neuleen pää takaraivosi puoleen väliin ja kun se ulottuu keskelle otsaasi, on palmikkokäännöksen aika. Kun se on tehty, jatkat vain samaa joustinneuletta sen verran, että panta ulottuu pääsi ympäri. Ota huomioon, että neule joustaa jonkin verran. Päätät silmukat ja yhdistät päät esimerkiksi virkkaamalla. Ta-daa!

Vaikein kohta neuleessa on palmikon tekeminen, eikä sekään ole vaikea. Jos olet luonut silmukoita 24, nostat puolet siitä, eli 12 ensimmäistä silmukkaa apupuikolle (esimerkiksi sukkapuikko). Neulot ensin sen tavallisella puikolla olevan osuuden.  Kun olet neulonut tavallisen puikon loppuun, neulot apupuikon silmukat. Apupuikon neulomisessa on tärkeintä, ettet vahingossa kiepauta puikkoa ympäri. Ole siis tarkka, että aloitat puikon neulomisen neuleen reunasta.

Apupuikon neulominen vaatii vähän sorminäppäryyttä, mutta kun sen on tehnyt kerran, sen osaa aina. Neule näyttää palmikkokerroksen jälkeen ensin hassulta, mutta muutaman kerroksen jälkeen pannan muoto hahmottuu.

Tämä on tosiaan työ, jossa voi antaa luovuutensa kukkia. Voit kokeilla erilaisia lankayhdistelmiä. Itse pidän tuosta pörrö-merino-yhdistelmästä, sillä se tekee pannasta pehmoisen ja lämpimän. Jos lanka on paksua, pannasta tulee leveämpi (sekään ei haittaa). Lisäksi pantaa voi halutessaan koristella ja palmikkokääntöjä voi tehdä vaikka useampia.

Itselleni jäi lahjaprojekteista jämälankoja, joten ajattelin kokeilla myös raidallisten tai kuviollisten pantojen tekekemistä!

Pitäkää päät lämpimänä, mutta kylmänä!

Susanna

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Arvonnan voittaja toivoi pinkkiä käsityöyllätystä. Kaksi kerää valmiina! Alla kummitytölle työn alla oleva neuleprojekti.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Loin 24 silmukkaa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Yksi oikein, yksi nurin.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Palmikkokäännöksen tein, kun neule oli noin 26 cm.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
12 silmukkaa apupuikolle ja apupuikko ”työn taakse”. Ensin neulotaan se tavallinen puikko. Ja kun se on neulottu, neulotaan apupuikon silmukat.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kun palmikkokäännös on tehty, työ näyttää tältä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Palmikkokäännöksessa silmukat vaihtavat keskenään paikkaa. Alkupään silmukoiden paikka vaihtuu loppuun.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ja käännöksen jälkeen jatketaan tavallista joustinneuletta.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Valmista!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Neuleen päät virkattuna yhteen. Toivottavasti tämä on onnenpanta!

 

 

 

Se on perinnöllistä

Viikonloppu sujui kestiten vanhempiani ja käsitöitä tehden. Äitini totesi minulle, että olen hullu tekemään käsitöitä. Paraskin puhumaan. Häneltä minä olen tämän neuloosin perinyt.

Sain kuin sainkin valmiiksi Kalastajan vaimon suhteellisen tuoreella ohjeella tehdyn frillaneuleen, napit tosin vielä puuttuvat. Hyvässä vauhdissa on myös reikäneule, jonka teen Suri alpakasta. Se on lankana sen verran tahmeaa, ettei sitä voi neuloa tuntitolkulla ilman hartioiden jumitusta.

Molemmat neuleet ovat väriskaalaltaan neutraaleja. Tuon frillaneuleen harmahtavanruskean sävyn nimesi kollega paskeoksi, se on minusta aika kuvaava nimi :).

Käsitöiden vastapainoksi hinasin eilen itseni myös lenkille ja kuntosalille. Loppukesän leikkaus ja saikku eivät tunnu enää missään muualla kuin vyötäröllä. Pientä skarppaamista siis luvassa. En kuitenkaan puhu laihduttamisesta, sillä en usko laihduttamiseen. Siitä lisää seuraavalla kerralla.

Susanna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Frillat ovat nopeatekoinen lisä muuten simppeliin neuletakkiin.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Viikonloppukukkia.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Neulekirja inspiroimassa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Paskeonvärinen neule. Nätimpi kuin miltä se kuulostaa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Viikonloppufiilis.
IMG_9876
Reikäneuletta Surista, niin että alkaa päässä surista.
IMG_9875
Valmis!

Insinöörin avovaimon neule

Mä olen nyt aivan trendien aallonharjalla, kun olen hurahtanut nähin kalastajan vaimon blogissaan suomalaisillekin tutuksi tekemiin skappel-neuleisiin. Trendihän meni nimittäin pari vuotta sitten, mutta se näyttää tehneen comebackin. Ei valitettavasti minun ansiostani, vaan sen vuoksi, että Kalastajan vaimon kirja ilmestyi taannoin ja siinä on blogissa jo aiemmin julkaistu ohje.

Tein loppukesästä ekan skappelini, mutta tein sen kanssa aloittelijamaisen virheen: vaihdon ohjeen langan toiseen, enkä tehnyt mallitilkkua. Neuleesta tuli xs-kokoinen. Jos jollekin on kuvieni perusteella jäänyt epäselväksi, niin en ole xs. Tyhmyydestä sakotetaan. Kyllä mä saan sen neuleen päälleni kiskottua, mutta ei siitä kyllä tainnut mikään suosikki tulla. Voi olla, että lahjoitan sen jollekin pikkuiselle ystävälleni.

Eipä hätää, ostin uudet langat ja sinnikkäästi saman ohjeen kimppuun. Sisulla vaan eteenpäin, minähän kyllä tämän ehkä maailman helpoimman neuleen saan onnistumaan – on sitä sen sijaan tuhat kertaa vaikeampiakin projekteja tehty!

Pitäkää peukkuja, minä pidän puikkoja!

Susanna

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑