Tennarityttö

Rakastan korkokenkiä, mutta minulla on yksi poikkeus: hyvät tennarit. Ei, en puhu lenkkareista, vaan tennareista, jotka ovat kevyemmät kuin lenkkarit ja sopivat sekä housujen että hameiden kanssa. Klassiset tennarit ovat tietysti valkoiset, mutta onneksi nykyään löytyy muitakin värivaihtoehtoja.

Tennareiden huono puoli tosin on se, että minun on vaikea löytää itselleni sopivia. Jalkani on kapea, ja monissa on aivan liian leveä lesti. Toinen huono puoli on se, että monissa on aivan liian lättänä ja ohut pohja, joten minun jaloilleni sellaiset eivät sovi kuin istuskeluun.

Kärsin poikittaisten jalkaholvien romahduksesta, vaiva, joka tekee kenkien valinnasta itselleni aivan supertärkeää. Minulla on käytössä omiin jalkoihini teetetyt irtopohjalliset, mutta ei niitä tietenkään riitä joka kenkiin, eikä niitä edes saa laitettua kaikkiin kenkiin (esim. varrellisiin tai sandaaleihin). Kenkien on siis oltava hyvät.

Omat tennarisuosikkini ovat jo vuosien ajan olleet Candice Cooperin nahkaiset tennarit. Älkää antako nimen hämätä, kyseessä ovat italialaiset kengät. Ostan uudet aina muutaman vuoden välein, ja käytännössä en juuri mitään muita kenkiä kesäisin pidäkään. Tennarikausi alkaa viimeistään huhtikuussa ja kestää niin kauan kuin lumi on maassa.

Candicen valikoimista löytyy värejä ja malleja, joten ainoa hankaluus on se, minkälaiset tänä kesänä valitsisin? Nyt päädyin väriin, jonka nimi on Panna eli maito. Kyseessä on kermanvaalea sävy. Edelliset nutrianväriset ovat edelleen käyttökelpoiset, mutta vähän käytössä kolhiintuneet. Niin voi käydä suosikkikengille. ❤

Susanna

Näillä mennään taas!

Loppuelämän kengät

Meillä konmaritettiin pari vuotta sitten koko huusholli. Paljon hyvää on jäänyt siitä takaraivoon, muun muassa vaatteiden hankkimisen rima on noussut. En osta vaatetta vain sen vuoksi, että se on alennuksessa ja ihan kiva. Toisaalta saatan osaa arvokkaammankin vaatteen, jos se on todella minun mieleeni ja tiedän siitä olevan pitkään iloa.

Minulla on mielestäni vaatteita aika sopiva määrä. Kaikki sisävaatteeni mahtuvat vaatekaappeihini, siis ihan kaikki – vuodenajasta riippumatta. En tarvitse erikseen kausivarastointia.

Varmasti tulisin toimeen vieläkin pienemmällä vaatemäärällä, mutta en ole toistaiseksi nähnyt karsimista tarpeelliseksi. Ostan nykyään vaatteita vain, kun jokin vaate kulahtaa tai todella löydän käyttöä aivan uudentyyppiselle vaatteelle. Tässä iässä sellaista tapahtuu todella harvoin. Elämässä on käyty jo kaikki tilanteet läpi häistä hautajaisiin ja vakavasti otettavista palavereista blingblingbileisiin. Keski-ikäisellä on vaate kaikkiin elämäntilanteisiin. Oikeasti.

Vaatekurini pitää siis hyvin. Laukkukurikin on parantunut vuosi vuodelta.

Mutta.

Sitten on ne kengät… ne ovat heikkouteni. No, eihän se KonMari mihinkään minimalismiin pakotakaan. Kaiken saa säilyttää, jos se pirskahtelee. Mutta miksi maailmassa on niin paljon kenkiä, jotka pirskahtelevat, oi miksi?

KonMarissa sanotaan, että kaikki saman kategorian tavarat tulisi säilyttää samassa paikassa. Siinä on vissi pointti: ihminen ei muista, mitä omistaa, jos tavarat sirottelee ympäri kämppää. Ja jos ei muista, mitä omistaa, voi elää hyvin tajuamatta (myöntämättä) sitä tosiasiaa, ettei ehdi koko loppuelämänsä aikana kuluttaa puhki kaikkia omistamiaan kenkiä. Ja mä toivon kuitenkin eläväni vielä 40 vuotta.

Eteisremonttimme on nyt siinä vaiheessa, että kaapistot ovat kasassa. Niinpä kengilleni tuli runsaasti säilytystilaa ja roudasin ne eteiseen. Laskin ne samalla: Omistan 34 paria käyttökenkiä!

Käyttökengillä tarkoitan kaikkia kenkiä, jotka jalassa voisin lähteä talosta kaupungille. En laskenut sellaisia urheilukenkiä, joita käytän vain tietyssä lajissa – sillä en lähtisi polkujuoksukengissä kaupungille, en myöskään tenniskengissä. Lenkkareista vain yhdet ovat minulla yleiskäytössä, ne laskin. Kumppareitakaan en laskenut, sillä ne ovat minulla pihahommakäytössä.

34 paria kenkiä. Jos pitää samoja kenkiä joka päivä, ne kestävät ainakin puoli vuotta. Jos ne vie sen jälkeen suutarille, ne kestävät vielä toisen puoli vuotta. Jokainen kenkäpari kestää siis jokapäiväistä käyttöä ainakin vuoden. Mulla riittää siis kenkiä loppuelämäkseni.

No, joukossa on muutamia tennareita, jotka eivät ole niin kestäviä. Mutta vaikka asiaa ajattelisi kuinka ”edukseni”, niin minulla on silti kenkiä ainakin viideksi vuodeksi.

Nyt olenkin kenkälakossa. En saa ostaa vuoteen yksiäkään kenkiä. Ja senkin jälkeen saan ostaa kenkiä vain hajonneiden tilalle. Tavoitteena on päästä kenkämäärässä 25 – 30 pariin. Että ne mahtuisivat eteiseemme… ne eivät nimittäin vieläkään mahdu.

Susanna

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei turistikrääsälle, jees tuliaisshoppailulle!

Mitä tulee mieleen Mallorcasta? Varmaan aika monille 70-80-luvun perinteiset ryhmämatkat etelän lämpöön. Sukulaisille lähetettävät kateutta herättävät postikortit, flamenco-turistinuket kirjahyllyyn, valkoiset rannat, hotellirivistöt ja halpa punkku. Sitten matkailu yleistyi ja yhtäkkiä nämä ensimmäiset turistikohteet vaikuttivat vähän kuluneilta ja nuhjaantuneilta – piti kokea jotain ”aidompaa ja hienompaa”.

Mallorca kärsi pitkään nimenomaan sellaisen vanhan ja väsyneen massaturismikohteen maineesta. Kohta (ellei jo nyt) se sama leima lyödään Thaimaahan. Pitää aina löytää jotain uutta ja fiiniä. Tai itseasiassa ei tarvitse – voi nimittäin palata myös vanhaan.

Me kävimme miehen kanssa muutama vuosi sitten Mallorcalla toteamassa, että sehän on itseasiassa todella kiva mesta: huikeat mahdollisuudet aktiivilomailuun ja saari on riittävän iso, jotta sieltä löytyy oikeasti kaikille kaikkea (myös niille massatursimia kaipaaville) ja sieltä toden totta löytyy paikallisuutta.

Nyt kävimme uudestaan. Matka oli sen verran kiva, että bloggaan reissusta varmaan useamman kerran, nyt kuitenkin ensin meidän tuliaisistamme.

Emme ole miehen kanssa varsinaisesti shoppailuhenkisiä ihmisiä, mutta jostain syystä matkoilla on kiva käydä ostoksilla. Ehkä se johtuu siitä, että valikoima on erilaista kuin Suomessa? Ehkä siitä, että on kerrankin aikaa shoppailulle?

Matkashoppailussa emme kuitenkaan ole varsinaisesti perinteisten tuliaisten ostajia. Siis sellaisten, joissa lukee Mallorca. Perinteiset matkamuistomyymälät kierrämme usein kaukaa. Enkä todellakaan halua flamenco-nukkea kirjahyllyyni!

Mitä ja mistä sitten Mallorcalla kannattaa shoppailla? Tässä muutamat vinkit (Palma de Mallorca on unohdettu tarkoituksella. Sieltä löytyy kaikkea, mutta niin löytyy kaikista samankokoisista kaupungeista).

Monessa mallorcalaisessa kaupungissa järjestetään markkinoita. Markkinoilla myydään hedelmiä, vihanneksiä, juustoja, paikallisten käsityöläisten tuotteita, ihania olkilaukkuja ja -hattuja jne. Lista eri kaupunkien markkinapäivistä löytyy englanniksi täältä. Itse olemme käyneet Alcudian markkinoilla jo viime reissulla ja siellä kävimme nytkin. Lisäksi kävimme sekä saaren suurimmilla markkinoilla Incassa että Santanyin markkinoilla. Suosikkini näistä on ehkä Santanyi, jossa tuntui olevan eniten käsityöläisten tuotteita. Lisäksi markkina-alue sijaitsee kätevästi kivojen  kivijalkakauppojen lomassa. Itselleni ainoaksi markkinaostokseksi jäi kuitenkin punottu vyö, jonka olin laittanut toivomuslistalle jo kotona.

Mallorcan viinialue sijaitsee Binissalemissa. Majoituimme tokan viikon Llosetan pikkukaupungissa, josta pääsi junalla näppärästi muutamassa minuutissa Binissalemiin. Eihän sitä toki voi mennä viinejä maistelemaan autolla :). Mallorcalaisista viineistä voit lukea lisää täältä. Me vierailimme Binissalemissa Jose L. Ferrerin tilalla ja mukaan tarttui yksi tuliaispullo. Tai sitten voi päästä helpolla ja mennä meidän Llosetan pikkukaupunkimme viinimyymälään Vinamicaan, josta löytyy luultavasti kaikki alueen viinit ja muutakin. Mukaan tarttui toinen pullo. Myymälää vastapäätä sijaitsee yksi Mallorcan parhaista ruokapaikoista, Michelin-suositeltu Santi Tauran ravintola, jossa kävimme myös syömässä. Siitä lisää myöhemmin.

Ja sitten nahka – Mallorcassa ei voi välttyä nahkatuotteilta, sillä erilaisten nahkatuotteiden valmistuksella on saarella pitkät perinteet. Valikoimaa löytyy halvoista (mutta varsin laadukkaista) sandaaleista, vöistä ja laukuista erittäin laadukkaisiin ja arvokkaisiin nahkatuotteita valmistaviin taloihin, joista osa tekee alihankintaa ihan maailmankuuluille muotitaloillekin. Nahkatuotannon keskittymä sijaitsee Incassa, siis siinä Binissalemin ja Llosetan vieressä, eli samalla reissulla voi helposti syödä, juoda ja shoppailla hyvin. Ei sattumaa, että majoituimme toisen viikon sillä seudulla… 😀

Pinterestistä bongailin etukäteen, että Mallorcalla tehdään myös ikat-tekstiilejä. Toinen syy majoittautua Llosetaan: kaupungissa sijaitsee erittäin laadukas tekstiilejä valmistava Teixits Riera. Osoite on: Major, 50, Lloseta. Tehtaan ja sen myymälän ohi kävelee helposti vahingossa, mutta sisään vaan! Tosin ostosten teko on helpompi hoitaa, jos osaa vähän espanjaa – noin vuoden opiskelu riitti varsin hyvin, sain ostettua kaksi tyynynpäällistä.

Jos vähän perinteisempi shoppailu kiinnostaa, niin vähän Palman ulkopuolella sijaitsee Fashion outlet, sieltä löytyi muun muassa tenniskengät meille molemmille Asicsin myymälästä todella edullisesti.

Nahkatuotteita myydään markkinoilla ja kaupoissa, mutta Incassa on myös tehtaanmyymälöitä. Netistä on vaikea löytää koottua ja ajantasaista listaa tehtaanmyymälöistä, joten tässä yritys koota teille sellainen. Osa netistä löytyvistä osoitteista nimittäin vei paikkoihin, joista ei löytynyt mitään. Tarkistakaa ao. liikkeiden aukioloajat netistä, osa liikkeistä pistää nimittäin ovet kiinni siestan ajaksi!

  • Barrats 1890 – todella kivoja ja laadukkaita kenkiä, laukkuja, vöitä, kukkaroita jne. Osoite: Avinguda del General Luque, 484, 07300 Inca (kahdet kengät, vyö ja vespa-avaimenperä)
  • Munper – eri brändien tuotteita laidasta laitaan, iso myymälä, jossa myös iso poistonurkkaus. Osoite: Av. Rei Jaume II, s/n, 07300 Inca (täältä ei tällä reissulla ostettu mitään, edellisellä ostettiin lompakot koko perheelle)
  • Heitorn – sijaitsee näppärästi Munperin viressä, joten käy molemmissa! Täältä saa 1-3 päivässä muun muassa nahkahameen mittatilaustyönä. Pienehkö, mutta laadukas valikoima. Osoite: Av. Rei Jaume II, 211, 07300 Inca (himoitsin yksiä korkkareita, mutta matkalaukku alkoi olla jo täynnä)
  • Lottusse – todella laadukkaan oloisia kenkiä, mutta rajallisesti kokoja. Osoite: Calle dels Pagesos, 14 (himoitsemistani kengistä ei ollut sopivaa kokoa jäljellä, joten tyhjin  käsin pois)
  • Antony’s – monien merkkien iso myymälä, valikoimissa vähän kaikenhintaisia tuotteita. Osoite: Avda. Jaime I, 1, 07300 Inca (täältä ostin vyön ja perinteiset ns. Menorquina-sandaalit (suom. menorcalaiset)
  •  Camper – mä jotenkin tavallaan tykkään Camperin kengistä, mutta ne eivät kuitenkaan ole mun juttu. Siltä varalta, että teitä kiinnostavat, niin tässä kuitenkin osoite: Carrer Quarter, 91, 07300 Inca

Kätevää, että etelänmatkalle tarvitsee niin vähän vaatteita. Puolityhjällä laukulla sinne, täydellä takaisin! Kuvateksteissä muutamia vinkkejä lisää, tsekkaa siis nekin!

Susanna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Perinteiset menorcalaiset sandaalit. Tällaiset maksavat Suomessa noin satasen, itse ostin 20 eurolla Antony’silstä, niitä tosin saa Mallorcalta melkein mistä vaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Barrats 1890 -nilkkurit ovat mielestäni aivan ihanat, tiedän käyttäväni ne puhki!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Teixits Rieran turkoosit tyynynpäälliset ja turkoosit sandaalit. Turkoosista tulee kesä mieleen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Barrats 1890:n Oxford-kengät olivat söpön vaaleanpunaiset ja vespailijan oli ihan pakko saada Vespa-avaimenperä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Punottu vyö Santanyin markkinoilta, sininen Barrats 1890:stä ja punainen Antony’sistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vespa ❤

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Teixits Rieran ikatit ovat ihania ja todella laadukasta puuvillapellavaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Jos joskus asun Mallorcalla, sisustan kotini näillä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Olkikoreja ja kaikkea oljesta Santanyin markkinoilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Artàn kaupungissa oli kivoja pikkukauppoja. Tämäntyylistä keramiikkaa myytiin myös markkinoilla. Ehkä ensi reissulla näitäkin mahtuu laukkuun….

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Hamam-pyyhkeitä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Markkinalaukkuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Oliivipuusta tehtyjä lastoja Incan markkinoilla.

 

 

 

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑