Herkulliset ranskalaiset

Vietimme viikonloppuna Rosé Ladies -porukan viisivuotisjuhlaa Nizzassa. Ryhmä sai nimensä ensimmäisellä yhteisellä reissullamme, koska totesimme pitävämme roseeviinistä. Roseeviini onkin ollut jokaisella reissullamme tärkeässä roolissa, suuntautuipa matka sitten Geneveen, Osloon, Edinburghiin, Amsterdamiin tai Nizzaan. Ja totta kai oli vain ajan kysymys, milloin ryhmärämämme päätyy Nizzaan, onhan Provencen alue kuuluisa roseeviineistään.

Tämä oli minulle elämäni kolmas reissu Nizzaan. Kaupunki on vain niin ihana: sopivankokoinen ja lyhyen ajomatkan päässä on paljon nähtävää. Nizzassa voi yhdistää kaupunki- ja rantaloman myös hienosti. No, ihan rantakelit eivät vielä olleet, vaikka sää olikin paljon parempi kuin sääennustuksissa peloteltiin. Niiden mukaan piti tulla vettä torstaista sunnuntaihin. No, perjantaina ripsautti vähän, mutta lauantaina aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, ja lämpötilakin kohosi noin pariinkymmeneen. T-paidassa tarkeni loistavasti.

Lentomme oli perillä torstaina iltasella, joten emme uskaltaneet buukata ravintolapöytää ennakkoon siltä varalta, että lento olisi myöhässä (olimme viisastuneet Geneven reissusta, sillä silloin päädyimme fine dining -ravintolan sijaan turisteille torvisoittoa ja fondueta tarjoavaan ravintolaan lennon myöhästymisen vuoksi. No, elämys sekin. Ja juustohan on tunnetusti aina hyvää… ). Hotellimme vieressä oli kuitenkin Mon Petit Café -ravintola, joka oli vilahdellut jo ravintolalistallamme. Se oli tupaten täynnä, mutta tarjoilija kehotti meitä tulemaan puolen tunnin päästä takaisin. Niinpä pääsimme syömään juuri ennen  ravintolan sulkeutumista, ja se oli onni se! Oli nimittäin herkullista!

Olen syönyt elämäni ekalla Nizzan reissulla elämäni parhaan pizzan ja nyt tuli sitten syötyä elämäni parhaat gnocchit! Ne tarjoiltiin kanan ja aivan ihanan kastikkeen kanssa. Jälkkärikin oli ihan super, vaikka en yleensä jälkkäreistä niin perustakaan. Vahva suositus tälle paikalle. Rafla mainitaan myös Michelin-oppaassa, joten suosituksessa ei ole kyse pelkästään siitä, että me olimme matkanteon jälkeen nälkäisiä.

Perjantaiksi oli ennustettu aamupäiväksi kohtuullista säätä ja iltapäiväksi sadetta, joten päräytimme heti aamiaisen jälkeen alle kymmenen kilsan päässä sijaitsevaan Villa Ephrussi de Rotschildiin. Se on ollut minun Nizza-listallani aiemminkin, mutten ole sinne asti aiemmin ehtinyt. Reissu oli eka, muttei vika – paikka oli ihana! Viehättävä puutarha, josta avautuivat näkymät molempiin suuntiin Ranskan Rivieran rantamaisemiin. Villan rakennuttaneen Béatricen tarina on surullinen, mutta samalla tarina voimakkaasta naisesta, joka ei antanut hulttiomiehen pilata elämäänsä. Villa on täynnä kauniita värejä ja matkamuistoja, sillä Béatricekin rakasti matkustamista.

Me päätimme visiittimme lounastamalla Villan ravintolassa. Itse söin aivan ihanan salaatin, se oli jo yksistään visiitin arvoinen. Ja joimme paikan nimikkoroseeta!

Iltapäiväksi palasimme Nizzaan, jossa oli pilvistä ja ripotteli. Emme antaneet sen häiritä, kävimme Galeries Lafayettessa ja vanhassa kaupungissa ostoksilla.

Illalla suuntasimme syömään Geppettoon, joka on hyvän italialaisen ruoan lisäksi elämys. Elämykseksi sen tekee paikan omistaja Alex, jonka tyyli palvella asiakkaita on hilpeä. Hän höpötteli vieraiden kanssa ja flirttaili täysin häpeämättömästi naisasiakkaiden kanssa.

Pöytävaraus on välttämätön – ja oman kokemukseni mukaan se kannattaa tehdä puhelimitse, sillä Alex kyllä puhuu englantia hyvin, mutta sähköpostiin (sellaista ei löydy nettisivuilta, mutta Tripadvisorista löytyi) hän ei englanniksi vastannut kuin Not possible full :D.

Lauantaina piti olla sadepäivä, joten olimme suunnitelleet pysyvämme kaupungilla ja kaavailleet suuntaavamme johonkin kaupungin museoista, jos sataisi paljon. No, minä tykkään nizzalaisista sadepäivistä, sillä valtaosan päivästä taivas oli pilvetön ja lämpöäkin parikymmentä. Sateesta ei ollut tietoakaan.

Kävimme siis aamukävelyllä Promenade des Anglaisilla ja aamukahvilla rantaravintolassa. Sen jälkeen suuntasimme lounaalle legendaariseen hotelli Negrescoon. Sen ravintola oli remontissa, mutta tilalle oli rakennettu pop up -ravintola, jossa olimme ensin paikan ainoat asiakkaat. Olimme liikkeellä hitusen varhain… Negrescon Le37pop-ravintola oli tyylikäs, mutta sopivasti taiteella ja hulluttelevilla väreillä sisustettu. Ei ollut liian pönöttävä mesta. Meiltä kolmelta lounas ja pullo roseeta maksoi 120 euroa, joten olihan siinä vähän luksuslisää, mutta kokemus oli sen väärtti.

Loppupäivä menikin lähinnä vanhaa kaupunkia ristiin rastiin pyöriessä ja aurinkoisesta säästä nauttiessa. Viihdyimme ulkona niin hyvin, että sain t-paidan muotoisen rusketuksenkin.

Illaksi suuntasimme myös vanhaan kaupunkiin Les Garconsiin, joka toi mieleen Punavuoren hipsterihenkiset ravintolat. Sisustus hyvin industrial, ruoka bistrotyyppistä herkkua. Tarjoilijat myös ;-).

Entäs sitten tuliaiset?

  • Marseillen saippuaa
  • Paljettikoristeltu rantakassi
  • Fragornardilta rantatunika, hippihenkinen paita ja ihana kirjailtu pussukka alusvaatteille (vinkki: lentokentän Fragonard on edullisempi kuin vanhan kaupungin)
  • Söpöt kesäkengät Andrélta
  • gLOVEmesta reissukukkaro ja ystävälle vyö
  • Lentokentältä roseeta ja vähän kosmetiikkaa (Ritualsilta)

Naisreissut tekevät ihmiselle kyllä kokonaisvaltaisesti hyvää. Jokaisella naisella pitäisi olla porukka, jonka kanssa lähteä säännöllisesti reissuun! Hyvää ruokaa ja juomaa, vähän nähtävyyksiä, sopivasti shoppailua ja ennen kaikkea paljon naurua!

Nyt taas jaksaa, kyllä se kesä tännekin tulee!

Susanna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Olet mitä syöt. Eli olen herkullinen, monipuolinen, melko terveellinen ja ehdottomasti hinta-laatu-suhteelta erinomainen.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Nizza on rakastettava.
IMG_5642
Elämäni parhaat gnocchit ja kanaa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Villa Ephrussi.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Puutarhassa kukki jo.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koirien tuolit.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Näkymä länteen. Kivanvärinen katto naapurilla!
IMG_5650
Ephrussissa kannattaa myös syödä…
IMG_5651
… ja juoda.
IMG_5661
Place Massénan vesisuihkupuisto.
IMG_5858
Place Masséna.
IMG_5664
Vanhankaupungin charmia.
IMG_5663
Kukkatori.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Negrescon kattokupoli.
IMG_5771
Lounassalin katto.
IMG_5786
Terassilätty.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sää suosi. En tiedä, suosiko kalaonni.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Rantakelit.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sininen rannikko.

 

 

 

Kukkia ja kulttuuria (ja roseeviiniä)

Perinteinen Rosé Ladyt -porukan kevätreissu suuntautui Amsterdamiin. Amsterdam on kyllä yksi suosikkikaupungeistani! Se on rento, siellä pärjää loistavasti englannilla ja siellä on hyvä harrastaa aktiivista laiskottelua. Aktiivinen laiskottelu tarkoittaa sitä, että pienen tekemisen, ruoan ja roseeviinin ympärille saa rakennettua ohjelman, jossa pääpointti on rentoutuminen, mutta samalla saa instaan kuvia, joiden perusteella näyttää olleensa aktiivimatkalla.

Finski vei meidät Amsterdamiin perjantaiaamuna ja toi takaisin sunnuntai-iltana, joten peliaikaa oli 2,5 päivää. Oikein sopiva annos kaupunkilomailua siis. Lyhyemmässä tulisi stressi ja pidemmässä loppuisi kunto.

Koska kaikki olimme käyneet kaupungissa jo aiemminkin, oli ns. pakolliset jo nähty. Se on aina mukavaa, kun pakollista tekemistä tai näkemistä ei ole. Niin voi oikeasti keskittyä cityn tunnelmaan, päämäärättömään törtsimiseen, ajelehtimiseen terassilta toiselle ja tekemistä voi sitten keksiä ihan fiilispohjalta.

Meillä oli ajoituksen kannalta tuuria, sillä Amsterdamin ilmeisen pitkäksi venynyt talvi oli juuri takana ja kaupunki hurmaantui ensimmäisistä kesäkeleistä. Perjantaina asteita oli noin 24, lauantaina hitusen viileämpi, noin 20 astetta, mutta aurinkoa ja sunnuntaina taas 24 astetta ja ukkosta enteillyt hiostava kesäkeli. Keli myös raamitti tekemistämme, sillä sisätiloissa halusimme olla mahdollisimman vähän.

Perjantaina harrastimme lähinnä kävelyä siellä sun täällä, kiintopisteenä aina seuraavan terassin metsästys. Illaksi meillä oli buukattuna illallinen De Kas -ravintolaan, jota muutama tuttu oli suositellut, eikä suotta. Vanhaan kasvihuoneeseen rakennettu ravintola oli todella hyvä sekä ruoaltaan, miljööltään että palvelultaan. Lämmin suositus! Paikka ei ole ihan keskustassa, me nappasimme Uberin, sillä päivän käppäilyjen päätteeksi 3,5 kilsan kävely olisi ollut liikaa.

Lauantaksi olimme suunnitelleet retkeä Keukenhofiin, tulppaaninystävien paratiisiin, joka on noin 40 minuutin ajomatkan päässä kaupungista. Onneksi ystävä kuitenkin bongasi paikan nettisivuilta, että lauantaina siellä oli jonkinlainen kukkaisfestivaalin paraati, jonka vuoksi pääkadut olivat suljettuna ja suositeltiin ruuhkien vuoksi visiittiä jonain muuna päivänä. Niinpä tulppaanien sijaan suuntasimme kissamuseoon, joka oli… hmmm… erikoinen mesta. Sinne oli koottu lähinnä kissajulisteita ja -taidetta, josta ei sen tarkemmin kerrottu missään. No, kissoja on tietysti aina kiva katsella ja talossa oli yksi eläväkin kissa, joka antoi silitellä itseään, joten kai siitä nyt muutaman euron maksaa.

Kissamuseon lisäksi kävimme katsastamassa mysteeritaitelija Banksyn näyttelyn Mocossa. Selvästi rauhanvaikutteinen näyttely sopi hyvin viikonlopun hipahtavaan kukkaistunnelmaan. Piis äänd laav!

Illaksi oli buukattuna matkan toinen kulttuuripläjäys, sillä kävimme Philharmonie Zuiderlandin konsertissa, jossa kapellimestarina oli Dmitri Liss ja pianistina Boris Berezovski. Ohjelmassa oli Rahmaninovin pianokonsertti nr. 3
Shostakovich Sinfonia nr 15. Konsertin ensimmäinen puolikas oli tunnelmaltaan romanttinen ja jälkimmäinen taas sellainen, että säveltäjä on luultavasti ollut piripäissään. Konsertti oli Het Concertgebouwissa, joka kuulemma on aktustiikaltaan maailman TOP10:iin kuuluva.

Sunnuntaina sitten suuntasimme aamutuimaan sinne Keukenhofiin. Taksimatka maksoi Uberilla 85 euroa. Paikkaan järjestetään retkiäkin, mutta halusimme olla vapaita menemään ja tulemaan mielemme mukaan, joten porukalla taksikyytikin oli ihan toimiva ratkaisu.

Ajoitus oli täydellinen, sillä tulppaanien kukinta oli hulppeimmillaan! Mestahan oli ihan huikea, jos joskus menette Amsterdamiin huhti-toukokuun vaihteen tienoilla, niin paikka on ihan must! Turha kuvailla. Katsokaa kuvat.

Nyt tuli imettyä värienergiaa sen verran, että ehkä tässä juuri ja juuri jaksaa vielä odotella, että täälläkin alkaa vihertää.

Susanna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tulppaanit ovat kevään merkki, siksi niistä tulee aina hyvälle tuulelle!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Väriterapiaa!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
50 shades of red.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Niin kirkas, että silmiin sattuu.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Karvareunus.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kirsikatkin kukkivat Keukenhofissa.
4a055a86-55e6-4462-afec-f0b1946cc18a
Keukenhofissa on myös orkideita. Pellavapaita matkaostos Peek & Cloppenburgista.
IMG_1375
H&M:n housut toimivat maastohousuina.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
De Kasin osterit.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Silmänruokaa.
IMG_1493
Banksy heittelee kranaattien sijaan kukkia.

 

 

 

 

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑