Aukko sivistyksessä (ja maha) on nyt täytetty

Blogi oli pienellä lomalla – olin nimittäin viettämässä kesälomani ekaa puolikasta. Se vierähti Kataloniassa. On tärkeää sanoa näin erityisesti katalonialaisille, tämä siis kannattaa muistaa, jos on menossa Barcelonaan tai muualle Koillis-Espanjaan – siis Kataloniaan.

On tullut reissattua kohtuullisesti, mutta piti silti elää 49-vuotiaaksi, että pääsin Barcelonaan. Sitä voisi pitää jopa kummallisena, sillä olen aina halunnut sinne. Eikä se ollut reissun ainoa bucket list -henkinen juttu, mutta siitä seuraavalla kerralla lisää. Nyt nimittäin puhun Barcelonasta, Katalonian pääkaupungista.

Kaupungista löytyy varmasti tuhansia matkabloggauksia, onhan se ympärivuotinen suosikkikohde. En kuitenkaan aio kertoa niistä perusjutuista, tiedättehän, Sagrada Familia, La Rambla jne… Tavallaan kyllä näimme ne, mutta aikaa emme nelipäiväisellä reissullamme halunneet käyttää niihin. Kävelimme paljon, joten nuokin kyllä osuivat matkan varrelle. Joka päivä tuli mittariin 16-22 kilometriä, vaikka osan matkoista kuljimmekin metrolla (helppo ja hyvä) tai bussilla.

Mihin sitten Barcelona-neitsyt kiinnitti huomiota ja mihin ihastuin?

Kaupungin asemakaavaan! Joo, outo juttu, ehkä. Mutta Barcelonan asemakaava on muutamaa viistoavaa katua lukuunottamatta hyvin ruutukaavamainen, niinpä se on helppo hahmottaa. Muutama maamerkkirakennus tekee hahmottamisesta entistä helpompaa. Ja sitten se erikoisuus: risteyksissä talojen kulmat on viistottu. Niin, että risteyksiet ovat kahdeksankulmaisia. Keskelle risteystä jää siis iso aukio, mikä tekee kaupungista todella valoisan ja avarantuntuisen.

Puistoihin! Olen aiemminkin kertonut puistoihastuksestani, niinpä kolusimme myös Barcelonan puistoja. Niitä on sopivasti eri puolilla kaupunkia, joten majoittui missä tahansa, niin kävelymatkan päästä löytyy taatusti jokin niistä. Me kävimme Castell de Montjuicissa, Gaudin suunnittelemassa utopiakaupunginosa Park Güellissä ja Ciutadellassa. Güelliin kannattaa sitten muuten todellakin varata liput etukäteen, edessämme olevat italialaisturistit olivat lievästi sanottuna pettyneitä, kun huomasivat, että puisto oli loppuunmyyty.

Ja tietysti ruokaan! Kävimme jo heti ekana iltana opastetulla ruokaretkellä. Valitsin picoteo-ruokakierroksen, jonka aikana siis tutustuttiin tapas- ja pinxto-paikkoihin ja tietysti paikallisiin juomiin. Kolmen tunnin setin aikana käytiin viidessä eri paikassa, joten nälkä ei jäänyt. Suosittelen näitä ruokaretkiä kaikille kaupunkimatkailijoille, sillä ne ovat erinomainen tapa tutustua paikalliseen (ruoka)kulttuuriin ja samalla näkee usein sellaisia paikkoja, joihin ei turistioppaissa useinkaan neuvota. Jos haluaa vetää Barcelonassa pikaiset tapas- ja pinxto-överit, se onnistuu parhaiten Blai-kadulla, joka on täynnä pikkuravintoloita. Jokaisessa voi ottaa 1-2 annosta ja juoman ja siirtyä sitten seuraavaan. Kävimme ruokakierroksella siellä yhdessä paikassa, mutta katu näytti niin kivalta, että palasimme sinne seuraavana iltana uudestaan.

Ja tietysti ihastuin arkkitehtuuriin. En kuitenkaan nyt sano, että Gaudin luomuksiin, vaikka niistäkin tuli nähtyä osa ja vaikuttavia ovat. Eniten nimittäin kuitenkin ihastuin Palau de Musica Catalanaan, joka on paitsi vireä konserttitalo, niin nähtävyys sinänsä. Ihastelemaan sitä tosin pääsee vain opastetuilla kierroksilla.

Barcelona oli ihastuttavan rento kaupunki suurkaupungiksi. En ole suurkaupunki-ihminen muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (Lontoo ja Pariisi), mutta Barçasta kyllä tykkäsin. Tulen palaamaan sinne taatusti uudestaan, sillä neljässä päivässä ei ehtinyt kuin raapaista pintaa.

Hasta la proxima!

Susanna

IMG_0044
Palau de Musica Catalanan pylväikkö on ihan Instagram-matskua.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Musiikkisalin kattoikkuna. Hieno!
IMG_6117
Meinasi itku päästä, kun nuo urut jyrähtivät soimaan.
IMG_6094
Hotlan terassilta oli hienot näkymät juuri rakennusluvan saaneelle Sagrada Familialle. Metropysäkkimme oli sen vieressä, joten näimme mestan myös lähempää. Mutta sisälle emme tällä kertaa menneet.
IMG_6096
Pinxto-kierroksella. Nam.
IMG_6098
Ja seuraavassa paikassa. Nam nam.
IMG_6050
Lasissa Katalonian coca-colaa eli vermuttia.

 

Kysymyksiä ja vastauksia Istriasta

Pakko kai se on lopettaa kohta tämä Kroatian reissusta bloggailu, vaikka mieli tekisi viipyä ajatuksissa vielä kesäkeleissä. Tässä kuitenkin vielä kootut vinkit lomailuun Istriassa tällaisena kysymys-vastaus-tykityksenä.

Paras kaupunki yöpyä?

Jos on pakko valita vain yksi, niin Rovinj.

 

Paras paikka päiväretkelle?

Groznjan, ihanan artsy, tuli mieleen Saint Paul de Vence Ranskasta.

 

Paras luontokohde?

Plitvicen kansallispuisto, vaikka se ei Istrian puolella olekaan.

 

Minne palaan?

Opatijaan, siellä pysähdyimme vain kaksi kertaa lounaalla matkalla Plitviceen, mutta paikka on varmasti muutaman yön väärtti.

 

Mikä yllätti?

Paikallinen turskamousse on oikeasti hyvää! Ja joka paikassa on todella siistiä! Turskaan löytyy muuten myös resepti täältä.

 

Mitä kannattaa ostaa tuliaisiksi?

Herkkuja: hunajaa, oliiviöljyä, viinejä (paikallinen malvasia-rypäleestä tehty valkoviini ja teran-rypäleestä tehty punaviini), tryffeliä eri muodoissaan, muttei tuoreena (se ei säily).

 

Paras paikalliselta saatu vinkki?

Oliiviöljyä ei kannata ostaa toreilta, öljyn laatu kärsii auringonvalosta ja lämmöstä.

 

Paras ranta?

Ei pysty valitsemaan.

 

Mitä Pulassa kannattaa tehdä?

Mennä ruokaretkelle. Kaupungin nähtävyydet on nopeasti nähty ja ne näkee ruokaretkelläkin. Me käytimme tällaista firmaa ja oppaamme Maja Suran oli loistava.

 

Minne seuraavaksi Kroatiassa?

Ehkä etelämmäksi, niin etelään, että Dubrovnikiin voi tehdä päiväretken. Dubrovnikin lähistöllä ei kuulemma ole muuta nähtävää kuin vanhakaupunki, joten en tiedä, haluanko siellä yöpyä (se on myös törkyhintainen nykyään).

 

Mitä kannattaa pakata Kroatiaan?

Snorkkelit ja uimakengät.

 

Seuraavaa reissua odotellen,

Susanna

Rooma neljässä päivässä

En tiedä, miten on mahdollista, etten ole käynyt aiemmin Roomassa, rakastan kuitenkin Italiaa ja italiaa. Ja olen kiinnostunut taidehistoriasta. Hyvä ruoka ja juomakin maistuvat. Vihdoin sentään minunkin tieni vei Roomaan.

Neljä päivää Roomassa tuli enemmän kuin oikeaan hetkeen. Se laittoi pisteen suhteellisen rankalle kesälleni. Myös kelien puolesta oli vielä tarvetta vähän kesän jälkilämmöille. Roomassa on ollut todella kuumaa ja kuivaa, mutta lämpö putosi juuri ennen reissuamme onneksi oikein miellyttävään 26-28 asteeseen.

Kyllä minä tiesin, että Roomassa on käsittämättömän paljon nähtävää ja historiaa on niin paljon, ettei edes ajattele, että tämä on historiallinen nähtävyys. Koko Rooma on historiallinen nähtävyys!

Vaikka tiesin, että Rooman nähtävyydet ovat huikeita, niin silti yllätyin siitä, miten huikeita ne ovat. Ja silti, kaupunki tuntui ihmisenkokoiselta, tärkeimmät nähtävyydet olivat saavutettavissa kävellen. Eikä syyskuun alussa ollut ruuhkaakaan liiaksi.

Tässä Rooman tärpit:

  • Bangkokin opastetun katuruokakierroksen innoittamina buukkasimme opastetun ruokakierroksen myös Roomaan. Tällä firmalla oli tarjontaa runsaasti ja valitsimme vaihtoehdoista Trasteveren iltakierroksen, sillä halusin joka tapauksessa tutustua Trasteveren kaupunginosaan. Oppaamme Eric oli todella hyvä, kertoi sopivasti ruokakulttuurista, kaupunginosasta, historiasta ja tietysti ruoasta ja juomasta.
  • Minä halusin nähdä Roomasta ainakin Fontana di Trevin, Espanjalaiset portaat ja Pantheonin. Ne kokee näppärästi muutamassa tunnissa, sillä ne ovat varsin lähellä toisiaan. Heitin Fontana di Trevin suihkulähteeseen kaksi kolikkoa – tietysti, sillä haluan takaisin Roomaan (toisella kolikolla voi esittää jokin muun toivomuksen).
  • Italiassa kuuluu nauttia aperitiivi vähintään kerran. Useimmissa baareissa ja ravintoloissa nimittäin aperitiivin kanssa tulee vaihteleva valikoima kaikenlaista pikkupurtavaa. Joskus syötävää tulee niin paljon, ettei syömään enää tarvitse mennäkään. Vaikka oikeasti täytyy, ollaanhan Italiassa.
  • Colosseum, Palatinuksen kukkula ja Forum Romanum olivat meillä listalla, mutta vasta ns. kakkoslistalla. Onneksi tuli kuitenkin käytyä, sillä olihan se Colosseum kolossaalinen. Me osuimme paikalle kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina, jolloin noihin kaikkiin pääsee ilmaiseksi. Ja se tarkoitti hillittömiä jonoja! Hillitön = nelisen tuntia. No, hätä ei ollut sen näköinen, sillä opastetulle ryhmäkierrokselle osallistumalla pääsi jonojen ohi. Ilmaisina päivinä opastettu kierros maksaa 20 euroa, jolla pääsi kaikkiin kolmeen paikkaan. Money well spent.
  • Borghesen puisto ja Borghesen galleria ovat keidas suurkaupungissa.  Suosittelen lämpimästi tätä Rooman ”keskuspuistoa”. Puistossa on muun muassa eläintarha, kahviloita, galleria, näköalatasanne ja tietysti puisto. Galleriaan pitää buukata liput etukäteen, mutta se kannattaa. Borghesea sanotaan Rooman parhaaksi galleriaksi, enkä ihmettele. Se oli yksi elämäni parhaista gallerioista, erityisesti Berninin marmoripatsaat olivat huikeita ja itse rakennus myös. Se on myös juuri sopivankokoinen, ei tule taideähky.

Rooman maine shoppailukaupunkina vaihtelee kovasti sen mukaan, keneltä kysyy. Itse yritin löytää kaupungista kengät, mutta hyvä yritys ja vain yritykseksi. Kultaiset nilkkurini shoppasin Boozt.comista heti kotiin palattuani. Roomasta mukaan tarttui vain Benettonin harmaa merinovillaneule ja pullo Baroloa. Se avataan joskus talvella ja muistellaan kesää.

Susanna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tästä starttasi ruokakierros: lasillinen proseccoa, melonia ja kinkkua ja burrataa pienessä perheravintolassa.
IMG_9368
Meidän hotellin vieressä. Patsaalla kokoa kolmisen metriä. Jos tällainen olisi Suomessa, se olisi maamme suurin nähtävyys, täällä se oli vain palanen tavallista muuria.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Espanjalaiset portaat ja espoolainen nainen.
IMG_9387
Fontana di Trevi oli hieno.
IMG_9401
Pantheon oli mykistävä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Mies ja koira Borghesen puistossa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Marmori näyttää lihaisalta.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Viinikellarissa.
IMG_napos
Italialainen aperitiivi.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Olen päässyt karkkikauppaan, nam!
IMG_kengät
Kengät löytyivät sitten vasta netistä.

 

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑