TOP 3 kaikesta

No niin, alkaa olla aika pistää pakettiin reissuamme. Tämä on tokavika postaus aiheesta, ensi kerralla kirjoitan vielä koko reissumme koosteen, jossa kerron matkamme reitin ja vaiheet. Mutta nyt TOP3-muodossa reissumme parhaat palat.

Viinitilat

  1. Allan Scott, Blenheim (Marlborough), myös ihana ruokaravintola!
  2. Tantalus, Waiheke (Auckland), paras maistatus.
  3. Mudbrick, Waiheke (Auckland), hienoin ympäristö.
IMG_0502
Allan Scottin viinitilalla oli myös todella hyvä ravintola, harvoin ruoka on näin nättiä!

 

Ruoka

1. Maailman halvin Michelin-tähdellä varustettu Tim Ho Wan -ravintola Hong Kongissa. Vaatii yleensä jonottamista (ei pöytävarauksia), mutta tässä tilanteessa kävelimme suoraan sisään.

2. Wilderness Lodge Lake Moerakin ruoat, parasta hotelliruokaa ikinä!

3. Allan Scottin viinitila, ks. linkki yllä.

IMG_0244
Näin sitä syödään maskit kaulalla Hong Kongissa. Nuo keskellä olevat ”sämpylät” olivat parasta ikinä!

 

Patikointi

1. Tama Lakes, Tongariro, Uuden-Seelannin toiseksi parhaaksi sanottu patikointireitti.

2. Queen Charlotte Track, Marlborough Sounds. 70 kilometriä pitkä reitti, jonka varrella taksiveneet voivat siirtää tavarat seuraavaan majoituspaikkaan.

3. Lake Moeraki, täällä ei kuulu kuin linnunlaulu! Ks. linkki ylempänä.

IMG_0707
Viiden tunnin reissu vaihtelevissa maisemissa Tongariron kansallispuistossa.

 

Maisemat

1. Hokitika beach, surrealistinen ajopuuranta, todella vaikuttava iltakävely!

2. Blenheim, viiniä ja vuoristoa. Mainitsinko jo viinin?

2. Milford Sound, komeat vuonomaisemat.

(tämä oli vaikein kategoria, sillä NIIN paljon oli hienoja maisemia)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Hokitikan ajopuuranta.

 

Tunnelma

1. Auckland, täydellinen: ilmasto, sopiva koko, täällä on kaikkea, täällä voisin asua!

2. Queenstown, rento ja reipas kaupunki, jossa voi tehdä kaikenlaista adrenaliinia nostattavaa. Mulle riitti se, kun katselin miehen liitovarjoilua…

3. Hong Kongin valoshow Kowloonin puolelta katsottuna. Itkuhan siinä tuli.

Sussu
Waiheken saari on Aucklandin edustalla. Siellä olisi ihmisellä hyvä olla.

 

Romanttisimmat

  1. Bushland Park &  Lodgen kylpy eteläisen pallonpuoliskon tähtitaivaan alla. Se taivas on uskomaton!
  2. The Peppertreen hotelli, Blenheim. Täällä voisi lueskella Jane Austenia ja nauttia iltapäiväteet.
  3. Eväiden syönti Tama lakes -reitin huipulla. Perusasiat ovat <3.
IMG_0560
Vaahtokylpy tähtitaivaan alla.

Kokemukset

1. Tongariron Tama Lakes -patikointi, tänne palaamme!

2. Blenheimin opastettu viinitilapyöräily, kivat päivähönöt ja maisemat.

3. Taru sormusten herrasta -elokuvan Kontu eli Hobbiton. TSH-fanille ihan must.

Opit

  1. Roadtrip sopi meille loistavasti, mutta jokaisessa paikassa olisimme helposti voineet olla 1-2 päivää pidempään. Oli myös loistavaa, ettei meillä ollut liian pitkiä ajomatkoja. Ilman taukoja pisimmät ajomatkat olivat reilun neljän tunnin mittaisia. Näin perille päästiin aina viimeistään viiden maissa, joten uuteen kohteeseen saattoi vähän tutustua jo illalla.
  2. Yli viiden viikon 24/7  yhdessäolo meni myös mukavasti, tuon miehen kanssa on lomallakin mukavaa. Ainoastaan loman puolivälissä tuli selkeästi yhtenä päivänä sellainen olo, että ”kaikki ärsytti” kumpaakin. Sinä päivänä oli vähän tavallista hiljaisempi patikointireissu, kun molemmat olimme enemmän omissa ajatuksissamme.
  3. Oli hyvä, että matkan suunnittelussa oli apuna matkatoimisto. Mitä monivaiheisemmasta matkasta on kyse, sitä tärkeämpää on, että palikat on suunniteltu hyvin. Varsinkin nyt, kun tuo korona toi epävarmuuksia, oli hienoa, että tukena oli toimisto, jonka kanssa saattoi viestitellä.

Kokonaisuutena koko Uusi-Seelanti oli aivan ihana, ja vajaat neljä viikkoa antoi meille vain pintaraapaisun ja kalpean aavistuksen koko maasta. Paljon jäi näkemättä. Halu palata sinne vaikka 3-6 kuukaudeksi on kova, ehkä sitten eläkkeellä…

Susanna

 

 

 

Viinien Waiheke

Apua, täällä tapahtuu niin paljon ja niin nopeasti, ettei blogata ehdi! Tässä siis pikakooste viimepäivien tapahtumista: tehtiin Aucklandista viinihyppely läheiselle Waiheken saarelle, jatkettiin maanantaina matkaa Hobbitonin kautta Wentworthiin Bushland Park & retreatiin ja eilen käytiin lähes privaatilla Opouteren biitsillä uimassa.  Lisäksi olen ajannut autoa väärällä puolella ja selvinnyt kahdesta liikenneympyrästäkin! Mutta nyt asiaa viinikierroksesta, muista ehkä lisää myöhemmin.

Waiheken saari sijaitsee noin 30 minuutin lauttamatkan päässä Aucklandistä. Se onkin paikallisten viikonloppukohde ja siellä on paljon kaupunkilaisten kakkosasuntoja. Tunnelma toikin mieleen esimerkiksi Cape Codin. Raha näkyi, mutta sillä lailla rennosti.

Waiheken saarella me valitsimme vaihtoehdoksi hop-on-hop-off-bussin, sillä sen avulla pystyimme joustavasti kiertämään juuri niitä tiloja ja juuri sillä aikataululla kuin halusimmekin. Järjestettyjäkin viiniretkiä sinne tehdään kyllä.

Saarella on kymmeniä viinitiloja, joten ihan kaikkia emme ehtineet katsastaa, kävimme kolmella tilalla.

Hyppäsimme ensimmäiseksi pois Tantaluksen tilalla, jonka viinejä meille oltiin kehuttu. Ei turhaan. Minä valitsin kevyen paketin, mies rotevamman, molempiin kuului neljä maistiaista. Joten saimme aika hyvän kattauksen Tantaluksen viineistä. Tantaluksen maistaispaketti oli myös parhaiten järjestetty. Maistiaiset tulivat sopivassa aikataulussa, viineistä kerrottiin tarpeeksi ja tarjolla oli pientä syötävääkin.

Seuraavaksi suuntasimme Batchin tilalle, joka on saaren tiloista korkeimmalla. Sieltä olikin huikeat 360 asteen näköalat koko saarelle, Aucklandiin ja Coromandelille. Olimme paikalla lounasaikaan, joten syödäkin piti. Istuimme aurinkoisella terassilla nauttien iltapäivätee-tyyppisen setin, eli vähän kaikkea. Siihen kuului lasi roseekuohuviiniä, lisäksi tilasimme maistelulasilliset (4 kpl). Maistelulasilliset tuotiin kaikki samaan aikaan teekattauksen kanssa, joten lämpimässä niiden nautiskelu meni vähän hosumiseksi ja tuntui, ettei niiden esittelystä oltu kovin kiinnostuneita. Mutta Batchiin kannattaa mennä ehdottomasti lounaalle näköalan vuoksi.

Kolmas paikkamme oli sitten lähinnä satamaa sijaitseva Mudbrickin tila. Siellä maistiaiset tarjoiltiin baaritiskillä hauskojen tarinoiden siivittämänä. Tosin terassi olisi ollut huomattavasti kivempi paikka viinien maisteluun, sinne suuntasimme sitten maistiaisten jälkeen nauttimaan lasillisesta skumppaa. Näköala oli aivan huikea etenkin ilta-auringon aikaan! Meni kyllä ehkä romanttisimpien näköalojen sarjaan ikinä!

Tantalus:

viinit *****

maistiaisten järjestelyt *****

maisemat ****

Batch:

viinit ***

maistiaisten järjestelyt **

maisemat ****

Mudbrick

viinit ****

maistiaisten järjestelyt ****

maisemat *****

Lisää viinijuttuja on tiedossa, sillä olemme menossa viinipyöräilylle Blenheimissä. Bloggaan siitä, jos en joudu tankojuopumuksesta vankilaan.

Susanna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tantalus oli kokonaisuutena oma suosikkini.
IMG_0336
Nam.
IMG_0339
Batchin iltapäivätee ilman teetä sopi meikäläiselle.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Batchin maistelumaisema oli huikea.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kaikki lasit tuotiin Batchillä pöytään yhtä aikaa, mikä oli lämpimällä terassilla kyllä vähän haaste…
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Viini kiinteässä olomuodossa.
IMG_0373
Viimeisin, muttei vähäisin: Mudbrickin terassi.

Eroksesta se kaikki alkoi

Rakkauteni Italiaa kohtaan alkoi jo parikymppisenä, kun ihastuin Eros Ramazottiin. Sen innottamana opiskelin vuoden kieltäkin ja opettelin laulunsanoja ulkoa. Sittemmin olen ihastunut myös italialaiseen oopperaan, ruokaan, viiniin, laukkuihin ja maisemiin. Eikä siinä Eroksessa edelleenkään ole moittimista.

Palasin juuri Italiasta. Vietimme kaveriporukalla miestemme 300-vuotisjuhlia ja meillä oli viikon ajaksi vuokrattu talo Toscanasta, keskeltä viiniviljelmiä. Oli juuri niin täydellinen paikka kuin kuulostaakin!

Talossa oli kahdeksan makkaria, iso keittiö, olohuone ja terassi ja ihan kunnon kokoinen uima-allas. Terassilta avautui näköala yli viiniviljelmien ja Toscanan kukkuloiden. Alle tunnin ajomatkan päässä oli nähtävää vaikka kuinka paljon: kukkulan päällä vanha kaupunki, siellä linna, kirkko ja aukio, viehättäviä ravintoloita, kahviloita, viinikauppoja… Ja kukkulalta näki jo seuraavan kukkulan, jonka päällä oli vanha kaupunki.

Vaikka Italiassa on varmasti mahtavia hotellejakin, suosittelen lämpimästi oman talon vuokraamista etenkin isommalle porukalle. Meidän omamme löytyi suomalaisen firman kautta,  firmasta oli kaveripiirissä jo entuudestaan kokemusta. Näppärää oli, että matkatoimiston kautta järjestyi myös syntymäpäivien kunniaksi järjestetty juhlaillallinen omassa kämpässämme. Kokki apulaisineen tuli talollemme laittamaan ruokaa ja me saimme vain seurustella. Päätösiltana sama porukka tuli laittamaan meille pizzaa pihagrillissämme. Miten kätevää: voi syödä itsensä lähes liikuntakyvyttömäksi eikä tarvitse jaksaa kuin omaan sänkyyn lyllertää!

Päivisin ihmiset tulivat ja menivät omien kiinnostustensa mukaan. Kaikilla oli auto vuokrattuna, joten sijainti landella ei haitannut. Iltaisin laitoimme ruokaa yhdessä, ainoastaan kerran kävimme Sinalungassa syömssä Forcillo-nimisessä ravintolassa (lämmin suositus) ja kahtena iltana kokki tuli siis kämpillemme.

Tämän reissun TOP 5 kylät:
Orvieto (näppärästi puolimatkassa Roomasta)
Cortona
Montepulciano (täällä et jää janoiseksi)
Pienza (pieni ja söpö)
Porto Santo Stefano (nimensä mukaisesti rantakaupunki)

Tämän reissun TOP 5 kokemukset:
Podere Alberesen oliivi- ja viinitila Sinalungan lähistöllä
Aikainen aamuherätys ja auringonnousun näkeminen
Vuokraemännän järjestestämä juhlaillallinen sekä pizzaillallinen omalla kämpällämme
Naapuritilalla sattumalta alkanut viininkorjuu
Giardino dei Tarocchi (Liisa Ihmemaassa -kokemus)

Nyt on naisen pinta taas ruskea ja sisus marinoitu punaviinillä.

Cin cin!

Susanna

Tallinnan herkuttelutärpit

Tallinna on lähes täydellinen hemmottelulomakohde etenkin Etelä-Suomessa asuville. Siellä tuleekin käytyä noin kerran vuodessa joko naisporukalla tai miehen kanssa. Ensimmäisessä yhdistelmässä on enemmän shoppailua. Jälkimmäisessä on enemmän nähtävyyksiä.

Tallinnassa on todella monia todella hyviä ravintoloita ja hintataso myös houkuttelee herkuttelemaan. Syömme toki pääkaupunkiseudullakin hyvissä ravintoloissa, mutta emme ehkä ihan kolmea kertaa yhden viikonlopun aikana.

Nostan nyt esiin vanhan suosikkini Chedin, jossa olen syönyt viime vuosina lähes jokaisella Tallinnan reissulla.  Jos pidät Farangista tai Gaijinista, kannattaa kokeilla tätä. Lounasaikaan paikka on usein todella hiljainen, joten on kuin söisi omassa ravintolassa. Oma suosikkiannokseni siellä on dim sum, joka päihitti aikoinaan Singaporessa syömäni dim sumit. Jos kehtaisin, söisin näitä dim sumeja sekä alku-, pää- että jälkiruoaksi.

Nyt Tallinnan monista ravintolasuosikeistani kärkeen kiilasi kuitenkin heittämällä Noa. Tämän paikan vuoksi voisin aloittaa uuden matkan suunnittelun saman tien. Noa sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Tallinnasta Piritan suuntaan. Uber-matka maksoi viisi euroa, bonuksena sain elämäni ensimmäisen Tesla-kyydin. Ei huono!

Noassa osui kaikki kohdalleen: saimme kauniina kesälauantai-iltana pöydän terassilta merinäköaloineen. Ruoka oli erinomaista, minä söin alkuruoaksi foie gras’n, joka tarjoiltiin minihampurilaisina. Hillo taittoi mukavasti maksaisuutta, olisi saattanut mennä jopa maksakammoiselle miehelle. Pääruoaksi söin kerrassaan loistavaa lampaankaretta, omnomnom. Jälkiruoassa oli suklaata eri muodoissa, hyväähän se oli, pakko myöntää, vaikken varsinaisesti jälkkäri- tai suklaaihminen olekaan. Jos jälkkäri on mielestäni aterian paras osa, niin se on yleensä sen merkki, että alku- ja pääruoka ovat olleet pettymyksiä. Voisinko siis ottaa alkupalan myös jälkkäriksi?

Niin, ja jotain viineistäkin. Alkuun lasillinen Ruinartia, ei petä. Ja ruoan kanssa kaksi lasillista Châteauneuf-du-Papea. Ei huono. Voisin tottua.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä: paikan palvelu oli erinomaista. Rentoa, luontevaa, ammattitaitoista. Se on muuten vaikea laji: olla rento mutta silti pitää asiakas ykkösenä. Valitettavasti juuri siihen kosahti seuraavan päivän lounaamme Leib Resto ja Aedissa. Kun tarjoilija katsoo oikeudekseen viisastella asiakkaalle, on rentoudessa ylitetty raja. Ei jatkoon.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑