Pääasioita pakettiin

Bloggasin ennen joulua joululahjaprojekteistani. Siinä vaiheessa en tietenkään voinut paljastaa, mitä puikoistani valmistui, joten tässä nyt joko myöhäinen tai erittäin aikainen joululahjavinkki kaikille neulomista harrastaville: neulottu panta. Löysin ohjeen Kalastajan vaimon blogista.

Kyseessä on erittäin helppo ja nopeatekoinen työ, joten tämä sopii ensimmäiseksi neuleprojektiksi hienosti. Kokenut neuloja tekaisee tällaisen yhdessä illassa vaikka leffaa katsellen. Tällaiselle on myös käyttöä pitkälle kevääseen, joten eihän tällaisen tekemistä tarvitse ensi jouluun asti säästellä.

Tein paketteihin pantoja ystävien väritoiveiden mukaisesti, joten toivon mukaan lahjat ovat kovassa käytössä.

Blogini Facebook-tykkäyksissä meni eilen 500 tykkääjän raja rikki! Kiitos kaikille lukijoille, tykkääjille, kommentoijille ja blogiani jakaneille! 500 tykkääjän kunniaksi järjestin pienimuotoiset arpajaiset, ja tein tällaisen pannan myös voittajalle. Aloitin tänään aamupäivällä ja sain viideltä valmiiksi. Siinä välissä ehdin tehdä espanjanläksyt, käydä lenkillä ja laittaa ruokaakin.

Voit tehdä aivan samoilla ohjeilla kuin Kalastajan vaimo. Tai sitten soveltaa. Itse olen esimerkiksi vaihdellut lankoja. Valtaosan olen neulonut tuplalangalla: toinen lanka jotain pörröistä lankaa (esimerkiksi Dropsin Alpaca Silk) ja jotain merinolankaa (esimerkiksi Schachenmayr Merino Extrafine 120). Molempia tarvitaan yksi kerä. Lisäksi tarvitset puikot ja yhden apupuikon. Itse olen käyttänyt 5:n puikkoja.

Olen luonut noin 24 silmukkaa, mutta silmukoita voi luoda enemmänkin, jos haluaa pannasta leveämmän. Olen neulonut yksi oikein, yksin nurin -neuletta noin 24 cm. Voit mitata sopivan pituuden testaamalla: laita neuleen pää takaraivosi puoleen väliin ja kun se ulottuu keskelle otsaasi, on palmikkokäännöksen aika. Kun se on tehty, jatkat vain samaa joustinneuletta sen verran, että panta ulottuu pääsi ympäri. Ota huomioon, että neule joustaa jonkin verran. Päätät silmukat ja yhdistät päät esimerkiksi virkkaamalla. Ta-daa!

Vaikein kohta neuleessa on palmikon tekeminen, eikä sekään ole vaikea. Jos olet luonut silmukoita 24, nostat puolet siitä, eli 12 ensimmäistä silmukkaa apupuikolle (esimerkiksi sukkapuikko). Neulot ensin sen tavallisella puikolla olevan osuuden. Kun olet neulonut tavallisen puikon loppuun, neulot apupuikon silmukat. Apupuikon neulomisessa on tärkeintä, ettet vahingossa kiepauta puikkoa ympäri. Ole siis tarkka, että aloitat puikon neulomisen neuleen reunasta.

Apupuikon neulominen vaatii vähän sorminäppäryyttä, mutta kun sen on tehnyt kerran, sen osaa aina. Neule näyttää palmikkokerroksen jälkeen ensin hassulta, mutta muutaman kerroksen jälkeen pannan muoto hahmottuu.

Tämä on tosiaan työ, jossa voi antaa luovuutensa kukkia. Voit kokeilla erilaisia lankayhdistelmiä. Itse pidän tuosta pörrö-merino-yhdistelmästä, sillä se tekee pannasta pehmoisen ja lämpimän. Jos lanka on paksua, pannasta tulee leveämpi (sekään ei haittaa). Lisäksi pantaa voi halutessaan koristella ja palmikkokääntöjä voi tehdä vaikka useampia.

Itselleni jäi lahjaprojekteista jämälankoja, joten ajattelin kokeilla myös raidallisten tai kuviollisten pantojen tekekemistä!

Pitäkää päät lämpimänä, mutta kylmänä!

Susanna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA — Arvonnan voittaja toivoi pinkkiä käsityöyllätystä. Kaksi kerää valmiina! Alla kummitytölle työn alla oleva neuleprojekti.

13.1.2019 0

Lahjaton

Me emme ole enää muutamaan vuoteen laittaneet lahjoja kuin perheen ”lapselle”. Miehen kanssa emme ole laittaneet lahjoja toisillemme, sillä emme vain ole keksineet lahjatoiveita. Olemme aina joulut reissussa, joten matka on meille lahja.

Sisarusten lapsille laitoimme lahjoja vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt hekin ovat niin isoja, ettei leluille enää ole käyttöä ja vaatteissakin heillä on vahva oma tyyli. Kun huomasimme siskojen kanssa vaihtavamme keskenämme lahjakortteja, totesimme, ettei hommassa ole mitään järkeä. Päätimme lopettaa lahjakorttien vaihtamisen. Myös yhtä lukuunottamatta kummilapset ovat jo aikuisia.

Perheen nuori on aina onneksi ollut joululahjatoiveissaan sekä maltillinen että järkevä. Hänelle on siis hommattu jotain tarpeeseen. Yleensä ihan muutama paketti.

Joulumme on siis lähes lahjaton. Monista on yllättävää, etten laita paketteja juuri lainkaan. Minua pidetään melkoisena käsityökoneena, joten monet ajattelevat minun tehtailevan sukkia ja lapasia tutuille ja tuntemattomille.

Minä kudon kuitenkin lähinnä paitoja, jotka ovat hidastöisiä. Niiden valmistumista ei nopeuta ase, että minulla on aina kesken varmaan kymmenkunta työtä. Sukkia ja lapasia en edes osaa tehdä.

Toki läheisiä olisi kiva muistaa jollain pienellä omatekoisella jutulla. Mutta mikä sellainen voisi olla, jos ei kudo sukkia ja lapasia?

Käsityöryhmissä suosikkiprojekti tuntuu olevan tiskirätti. Sori nyt vaan, mutta musta tiskirätti ei ole lahja, se on pään aukomista.

Nyt olen kuitenkin keksinyt pienen käsityöprojektin, joka täyttää hyvän käsityölahjan kriteerit: Se on nopeatekoinen, sitä voi personoida sopivasti ja se on myös tarpeellinen. Silti se on myös nätti ja oikeilla materiaalivalinnoilla siihen saa vähän luksustakin. Silti lahja on niin pieni, että jos käyttäjä ei siitä tykkääkään, hän voi sen piilottaa tai pistää eteenpäin ilman tunnontuskia siitä, että se on ollut antajalleen työläs tai kallis.

Mikä tämä lahja sitten on? Eihän sitä nyt vielä voi paljastaa.

Lämmintä joulunalusaikaa!

Susanna

Pörröistä alpakkaa ja perhemää merinoa.

Oikein-nurin-joustinneuletta.

Työmaa.

Kun hommaa kaksi kerää alpakkaa ja yhden merinoa, siitä tekee kaksi lahjaa. Tai voi antaa toisen lahjaksi ja pitää toisen itse!

Jos haluaa, lahjaan voi lisätä säihkettä.

2.12.2018 0

Energiaa sisään

Meidän lomat ovat aina liikunnallisia: paljon kävelyä ja usein etelänlomilla myös päivittäistä tennistä. Mikään ei kuitenkaan ole niin rankkaa ja tehokasta kuin hiihtäminen, ja sitä tuli harrastettua sekä jouluna Vuokatissa että nyt hiihtolomalla Pyhällä.

Päivittäin tuli liikuttua 2-3 tuntia. Hiihtäminen oli aivan ihanaa, sillä aurinko paistoi suurimman osan viikosta. Ja ensimmäistä kolmen tunnin hiihtoretkeä lukuunottamatta myös suksi luisti kohtuullisen hyvin.

Käynti loman jälkeen vaa’alla paljasti kuitenkin sen, että latukahviloiden munkkikahvit olivat ladanneet enemmän energiaa kuin itse hiihtomatka sinne ja takaisin olin vienyt. Tai sitten syynä oli raclette… tai fondue… tai punaviini…

Hui hai, energiaa tuli ladattua muutenkin kuin munkkien muodossa. Vaikka meikäläinen on enemmän lämpimässä viihtyvää sorttia, niin kyllä talvinen Lappi laturetkineen on vain kaunis.

Kun ei kuulu kuin hömötiaisen laulu ja suksen suhina, niin siinä sielu lepää.

Sain lomalla valmiiksi myös Kalastajan vaimon ohjeilla tehdyn alpakkaneuleeni, joka on kaikkien aikojen kallein neuleprojektini! Onneksi neuleesta tuli kiva ja klassinen, joten se toivon mukaan kestää kauan käytössä.

Aloitin myös kuvissa näkyvän keväisen kelim-neuleen. Tällä Rowan Yarnsin ohjeella olen tehnyt myös aiemmin neuleen, mutta sen mausteinen värimaailma ei napannutkaan, joten myin sen pois. Nyt tulee sitten kesän väreihin sopiva neule, aika lälly sanoisin, mutta valkoisten farkkujen kanssa varmaan kiva.

Vinkki muuten kaikille neulomista harrastaville: Soukan Menita laajenee ja siellä on melkoiset penkojaiset menossa. Kannattaa käydä lankaostoksilla.

Ja huomenna sitten takaisin arkeen!

Susanna

4.3.2018 0

Jos et osaa, opettele!

Minulta kysytään aina silloin tällöin, neuloisinko heille tilaustyön. En suostu koskaan. Käsityöiden tekeminen on minulle hauska harrastus, ja fiilislaji. Minulla on aina useampia töitä kesken (liian monia) ja edistelen niitä sitten fiiliksen mukaan.

Tähän kuvioon ei sovi se, että minulla olisi paine saada jokin työ nopeasti valmiiksi. Ei kai kaverin voi antaa odottaa, kun hän kerran hommasta maksaa?

Yleensä kysyn kysyjiltä, että miksi eivät tee itse. En osaa, on tyypillisen vastaus. Vastaan heille, että voin kyllä opettaa sinua neulomaan. Hiljaista on ollut sillä rintamalla.

Monet ajattelevat, että käsityöt ovat jotenkin laji, joka osataan syntyessä tai opitaan viimeistään ala-asteen kässätunneilla.

Ehei. Joo, minulla on kyllä ollut kotona käsitöiden tekemisen malli, mutta jos käsityötuntien pakolliset neulomukset unohdetaan, niin minä aloitin neulomisen vasta 24-vuotiaana. Opettelin siis uudestaan.

Inspiraation lähteenä oli kummilapsi, jolle ajattelin neuloa jotain itse. Vauvojen neuleet ovat pieniä, joten kärsivällisyyttäkään ei tarvita niin paljon kuin aikuisten neuleissa.

Ja kummilasten kasvaessa myös omat taidot olivat jo kasvaneet.

Yksi yleinen neuvo on, että tee ensin jotain helppoa. Se neuvo ei päde ainakaan meikäläisen kohdalla. Oma neuvoni olisi: tee juuri sellainen työ, jonka haluat tehdä! Se inspiroi opettelemaan. Neulominen ja virkkaaminen eivät ole mitään olympialajeja, jokainen oppii perustekniikat helposti. Kyse on sen jälkeen vain siitä, että oma nopeus kasvaa.

Minä aloitin neulomisen kirjoneuleista, joissa saattoi olla 20 eri väriä. Sen jälkeen siirryin pitsineuleisiin. Elämäni ensimmäisen helpon ainaoikeinneuleen tein ehkä vuosi sitten, kun halusin itselleni skappel-neuleen.

Neuvoni niille, jotka haaveilevat käsitöistä ovat siis:

Opettele! Netistä nöytyy nykyään hyviä tutoriaaleja, jos sinulla ei ole käsityötaitoista ystävää.
Tee juuri haluamasi työ, se motivoi jatkamaan!

Minun teki mieli aloittaa keväinen virkkaustyö. En ole virkannut vähään aikaan, joten taidot ovat varmasti ruosteessa. Ajatuksissa oli jokin pieni projekti, laukku tai toppi. Ja kas kummaa, marssin Soukan Menitasta ulos mekkolankojen kanssa. Se siitä pienestä projektista.

Kevättä kohti!

Susanna

4.2.2018 0

Kisastudio

Olen perheen penkkiurheilija. Sunnuntaisin menee usein monta tuntia sohvalla urheilua seuraten ja käsitöitä samalla tehden. Lajillakaan ei välttämättä ole väliä, mutta koska urheilu on ainakin osittain oheistoimintaa neulomiselle, ovat parhaat lajit käsityöystävällisiä. Eli siis sellaisia, joita ei tarvitse tapittaa niin intensiivisesti. Esimerkiksi maratonjuoksu ja pitkän matkan hiihdot ovat tähän oikein passeleita.

Sen sijaan tennis ei välttämättä ole. Se vie huomion käsityöltä ja vaarana on, että projektiin tulee virheitä. Onneksi tänään Australian avoimia seuratessa ymmärsin himmailla vauhtia sen verran, että jouduin purkamaan vain kerran pienen pätkän. Federer heikensi keskittymiskykyäni…

On myös penkkiurheiluystävällisiä neuleprojekteja. Ne ovat sellaisia, joissa oppii nopeasti mallikerran ulkoa, joten voi sitten keskittyä paremmin tapitukseen.

Vuoden eka käsityöprojekti oli pääntielle asti helppo ja nopeatekoinen alpakkaneule. Se valmistui nopsaan. Ja nyt työnalla on ihana kashmirneule, joka vaatii hitusen enemmän keskittymistä. Yritänkin saada sen valmiiksi ennen olympialaisia.

Molemmille neuleille on yhteistä se, että langat ovat olleet aivan ihania. Minä haluan panostaa lankoihin. Kun näen tuntitolkulla vaivaa, haluan, että langat ovat sen väärtti.

Ja mitäs teen sen jälkeen, kun olen saanut hartiat juntturaan käsitöitä tehden ja sohvalla tennistä seuraten? Menen tietysti pelaamaan itse tennistä.

Susanna

28.1.2018 0

Talvi kävi moikkaamassa

Etelä-Suomessa satoi torstaina lunta sen verran, että päivän salitreeni tuli tehtyä omalla pihalla. Jos on pakko olla talvi (Suomessa kai on), niin sitten minusta lumi on ihan jees. On valoisampaa ja voi hiihtää. Ainakin teoriassa.

Mutta lumi ei tunne kohtuullisuutta. Tuntuu, että sitä tulee aina kerralla parikymmentä senttiä ja ennen kuin on ehtinyt kaivaa suksia edes esille, se on muuttunut jo loskaksi.

Toivon mukaan tänä talvena tulisi kuitenkin sellainen ihana talvi: lunta tulisi pikkuhiljaa ja se pysyisi maassa, jotta saataisiin kunnon ladut, olisi mukava pikkupakkanen ja paljon aurinkoisia päiviä.

Kun ihmiset puhuvat talven ihanuudesta, he ajattelevat juuri sellaista kevättalven kaunista päivää. Totuus on ainakin täällä etelässä se, että enimmäkseen on harmaata, pimeää, sateista ja lämpötila on joko +2 tai -20.

No, aina voi sytyttää kynttilät, neuloa ja nautiskella lasin punaviiniä.

Susanna

29.10.2017 0

Se on perinnöllistä

Viikonloppu sujui kestiten vanhempiani ja käsitöitä tehden. Äitini totesi minulle, että olen hullu tekemään käsitöitä. Paraskin puhumaan. Häneltä minä olen tämän neuloosin perinyt.

Sain kuin sainkin valmiiksi Kalastajan vaimon suhteellisen tuoreella ohjeella tehdyn frillaneuleen, napit tosin vielä puuttuvat. Hyvässä vauhdissa on myös reikäneule, jonka teen Suri alpakasta. Se on lankana sen verran tahmeaa, ettei sitä voi neuloa tuntitolkulla ilman hartioiden jumitusta.

Molemmat neuleet ovat väriskaalaltaan neutraaleja. Tuon frillaneuleen harmahtavanruskean sävyn nimesi kollega paskeoksi, se on minusta aika kuvaava nimi :).

Käsitöiden vastapainoksi hinasin eilen itseni myös lenkille ja kuntosalille. Loppukesän leikkaus ja saikku eivät tunnu enää missään muualla kuin vyötäröllä. Pientä skarppaamista siis luvassa. En kuitenkaan puhu laihduttamisesta, sillä en usko laihduttamiseen. Siitä lisää seuraavalla kerralla.

Susanna

Reikäneuletta Surista, niin että alkaa päässä surista.

16.10.2017 2

Neuloen syksyä kohti

Mä olen varautunut muutaman viikon sairaslomaan hamstraamalla neulelankoja. Tai no, ehkä olisin ostanut lankoja muutenkin. Tämä tuleva toipilasaika on nyt vain hyvä tekosyy asialle.

Kesän käsityöt olivat lähinnä neuletoppeja, mutta nyt olen siirtymässä jo syksyisempiin töihin. Kesästä muistuttaa eniten puuvillainen, värikäs neuletakki. Se on viittä vaille valmis. Niin kuin kesäkin.

Lisäksi työnalla on Sandnesin alpakkalangasta neulottava vadelmanpunainen hamonen, joka on itseasiassa todella helppoa mallineuletta. Kaksi oikein, kaksi nurin, eli ihan tavallista resorineuletta. Neuleen silmukkamäärä on pariton, joten pyöröpuikoilla neulottaessa mallineule siirtyy aina kierros kierrokselta silmukan verran ”vinoon”. Tällä ohjeella voisin tehdä myös toisen hameen, ehkä jonkin neutraalimman värisen, tummansinisen?

Puikoilla on ollut keväästä asti myös Kalastajan vaimon alpakkaneule. Se jäi kesken, kun tuli kesä. Tämä neule on ehdottomasti arvokkain ikinä tekemäni neuletyö, joten siitä on paras tulla kiva.

Kalastajan vaimolta olen nappaamassa myös persikkaisen neuleen, hän toteutti sen vaaleanpunaisena, mutta mulla on niin paljon pinkkiä vaatekaapissani, että kaipasin vähän vaihtelua.

Syksyisin neuleistani on Kotiliesi Käsityöt 5/2017 ohjeella toteutettava poikkiraitapusero, jonka toteutan Sandnesin Easy-langasta ja lankavarastoni uumenistä löytyneestä Sandnesin Suri-langasta, jota olin säästellyt Skappel-neuleeseen. Mutta ehkä reilummalle syysneuleellekin on paikkansa, Skappel on sellainen kotineule.

Lisäksi minulla on langat valmiina Sandnesin monesta eri pintaneuleesta (korinpohjaa ja palmikoita jne.) neulottavaan työhön, jota varten hommasin ylellistä Sandnesin alpakka-lankaa ja Sandnesin Tynn silk mohairia.

Nämä kuusi neuletta yritän saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Miksi kiire? No siksi, että mielessä on jo uusia projekteja ja vanhoja keskeneräisiä :).

Lämpimin terkuin,

Susanna

13.8.2017 0

Kylmä kesä (älkää minua syyttäkö)

Tänä kesänä on pitänyt olla ahkera, että on tarjennut. Olemme urakoineet puutarhaa kuosiin. Puutarhanhoito Suomessa on vähän päätöntä hommaa – on niin kylmä, ettei siitä kauniista puutarhasta ehdi nauttia kunnolla. Mutta ehkä ensi kesänä sitten?

Lisäksi olen kutonut aika paljon. Nyt työnalla on valkoinen pitsitoppi, jonka saan ehkä tällä viikolla valmiiksi. Toinen toppikin on työnalla, siitä tulee spagettiolkaiminen, eli saa nähdä, pystyykö sitä Suomessa tänä kesänä käyttämään.

Pari raitatoppia sain valmiiksi jo aiemmin.

Eli jos tästä jotain pitää päätellä, niin runsas toppien työstäminen lupaa kylmää ja sateista kesää. Ensi kesänä meikäläinen neuloo sitten villapaitoja!

Susanna

3.7.2017 0

Keskeneräisyys

Mä olen todella hyvä starttaamaan projekteja. Hillitön innostus aloittamisesta. Suuri tyydytys lopettamisesta. Halki, poikki ja pinoon!

Töissä joudun edistämään monia projekteja yhtä aikaa. Samaa teen näemmä ihan vapaaehtoisesti käsitöiden suhteen kotona. Mutta yksi pieni ero on työprojekteissa ja käsitöisssä: niiden valmistuminen aikataulussa. Käsitöillä ei ole aikataulua.

Mulla on aina kesken useampia neuleprojekteja. Osa valmistuu nopeasti, osa valmistuu… joskus. Sain viime vuonna päätökseen neuletakin, jota tein kuutisen vuotta.

Välillä teen lupauksia, että teen kaikki keskeneräiset valmiiksi ennen kuin saan ostan yksiäkään lankoja. Buahhahhhhaaa! Tämä päätös kestää korkeintaan niin kauan, että saan kaksi keskeneräistä valmiiksi. Ja se ei kuulkaa tunnu missään.

Mulla on tällä hetkellä muistinvaraisesti laskettuna kesken:
luonnonvalkoinen kashmirneule
korallinpunainen neuletakki
farkkuneuleliivi
puuvillainen kirjoneule
sininen reikäneule, joka on ihan alkutekijöissään ja jonka ehkä puran
villakirjoneule, joka on ollut kesken jo useamman vuoden
pipo, josta puuttuu vain tupsu
kaksi virkattua laukkua

Langat ovat valmiina ainakin seuraaviin projekteihin:
vihreä puuvilllaneule (paita tai hame ajatuksissa)
luonnonvalkoinen puno-takki
harmaa skappel
beige-aprikoosi kesätoppi
valkoinen virkattu jokin

Ja nämä ovat siis vain muistinvaraisia hommia, luultavasti lankavuoren alta löytyy muutakin.

Kyllä ne projektit aikoinaan yleensä valmistuvat. Tuo valkoinen kashmir-neule esimerkiksi on Kalastajan vaimon ohjeilla tehty ja langat olivat niin tuhottoman kalliit, että haluan saada sen nopeasti hyötykäyttöön. Korallinpunainen neuletakkikin on jo niin hyvässä vaiheessa, että saattaa valmistua vielä kesäksi.

Minä en jaksa stressata keskeneräisillä töillä, päinvastoin. On kiva, kun löytyy aina jokin työ, joka motivoi juuri sillä hetkellä. Ja jos ei mikään motivoi, voi selailla neuleohjeita tai mennä lankakauppaan, kyllä sieltä aina jotain uutta löytyy, mikä motivoi…

Mihinkäs tässä kiire, valmiissa maailmassa, keskeneräisten käsitöiden keskellä.

Susanna

23.4.2017 0

	Ekaa kertaa Loviisas…: Eedenistä itään (ja vähän…
	Susanna: Ei lapsimuseolle
	TerkutVantaalta: Ei lapsimuseolle
	Perhoskesä – P…: Siedätyshoitoa puutarhassa
	Eedenistä itään (ja…: Kolmen ruukin kierros

Kategoria: Käsityöt

Pääasioita pakettiin

Lahjaton

Energiaa sisään

Jos et osaa, opettele!

Kisastudio

Talvi kävi moikkaamassa

Se on perinnöllistä

Neuloen syksyä kohti

Kylmä kesä (älkää minua syyttäkö)

Keskeneräisyys

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Meta