Minua naurattavat ihmiset (nuoret tai vanhat), joiden mielestä yli 35-vuotiaan kuuluu alkaa odotella eläkkeellepääsyä, lakata nauttimasta työstään, pukeutumisestaan, harrastuksistaan, terveydestään tai yhtään mistään.

Kenelläkään ei nimittäin ole niin paljon mahdollisuuksia tehdä työtä intohimoisesti, syödä, juoda, pukeutua, matkustaa, harrastaa ja vaikka juhlia kuin keski-ikäisellä. Ehkä keski-ikäiset halutaankin  laittaa ennenaikaiseen hautaan juuri sen vuoksi? Muut ovat kateellisia meille? Lapset ovat niin isoja, ettei ole kiire hakea heitä päiväkodista eikä heitä enää välttämättä tarvitse kiikuttaa koko ajan harrastuksiinsa. Oma poikani saa kortin alle vuoden päästä – hän kiikuttaa sitten minua?

Voisin nyt murtaa pari myyttiä keski-ikäisyydestä ja sitten ehkä vahvistaa pari.

Rakas, sinusta on tullut sohvaperuna
Keski-ikäinen voi olla elämänsä parhaassa fyysisessä kunnossa. Minä olen kyllä liikkunut koko ikäni, mutta sen jälkeen kuin täytin 35 vuotta, olen liikkunut tavoitteellisemmin kuin koskaan sitä ennen. Sen jälkeen olen juossut puolimaratonin aikaan 2.01 (en tiedä kannattaako sillä rehvastella, mutta rehvastelen kuitenkin). Miksi keski-ikäinen nainen usein päihittää monet nuoremmat esimerkiksi maratonilla? No ihan siitä syystä, että me voimme lähteä lenkille aivan koska huvittaa.

Tätityyli
En ole siirtynyt shoppailemaan tätiosastoille. Minua kiinnostaa edelleenkin mitä laitan päälleni. Seurailen muotia, en vain noudata sitä. Minua ärsyttävät, joiden mukaan keski-ikäinen nainen ei voi pitää polven yläpuolelle ulottuvaa hametta tai käyttää toppeja. Totta kai voi, jos vain sääret, käsivarret ja etenkin kantti kestävät. Vaikka Aira Samulinin tyyli ei ole minun juttuni, niin hänen asenteensa on.

Tuhkimo-bilettäjät
Keski-ikäiset ovat myös vallan mainiota biletysseuraa, ainakin minun ystäväni ovat. Voi olla, ettemme jaksa tai halua bilettää aamuviiteen, mutta sen sijaan olemme oppineet päivätissuttelun jalon taidon. Ilta voi huipentua tanssilattialle, mutta oma sänky kutsuu minua ennen puolta yötä, eli ennen kuin muutun itse kurpitsaksi.

Nykyajan kotkotukset
Keski-ikäinen on kujalla, sillä keski-ikäinen on keskiajalta. Joopajoo. Kiinnostuksen ja uteliaisuuden loppuminen ei ole iästä kiinni. Keski-iässä voi myös olla perillä nykyharrastuksista ja villityksistä. Pokémon Go, totta kai pelaan, menen 14. levelillä. Minulla on myös Snapchat-tili, olen snäpännytkin, mutta se ei vain ollut mun juttu. Sen sijaan kovasti harkitsin, perustanko tämän blogin tänne vai YouTubeen.

Räyh, leopardia
Leopardi, vaikea homma. Pakko myöntää, että se on alkanut kiehtoa noin viisi vuotta sitten. Siitä asti minulla on ollut kaapissa leopardiballerinat. Suurempina pintoina en sitä päälleni toistaiseksi suostu kiskomaan. Ehkä se päivä on vielä edessä? Tämä myytti on siis plausible.

Oon mä juonu viinii Wienissä
Olen kuullut joskus jonkun sanovan, että keski-ikäisyyden tunnistaa siitä, kun Wien alkaa kiehtoa matkakohteena. Se pitää paikkaansa ainakin minun kohdallani. Kävin joskus aikoinaan siellä työmatkalla ja palasin mestoille pari vuotta sitten, kun keski-ikäistyin. Oli vallan viehättävä kaupunki. Suosittelen nuoremmillekin. Myytti vahvistettu tai vähintään plausible.

Rups!
Rypyt, juu totta joka sana. Sille voi varmasti jotain, jos haluaa ruiskeita tai kirurgiaa. Minä käyn melko säännöllisesti kosmetologilla. En tiedä, auttavatko käynnit ihon säilymiseen nuorekkaana, mutta hyvä kosmetologi kehuu juuri sopivasti ja se tekee hyvää itsetunnolle. Ja kun on itsetunto kohdallaan, näyttää kauniilta, niih!

Uusiempien tutkimusten mukaan mähän en edes ole keski-ikäinen, sillä se alkaa vasta 53-vuotiaana. Jos keski-ikää on edes olemassakaan. Epäilen vahvasti ettei ole. Ne, jotka täyttävät keski-ikäisyyden tunnusmerkit, ovat olleet sellaisia koko ikänsä. Tietyssä iässä ihminen vain ei enää jaksa teeskennellä ja paljastaa tykkäävänsä risteilyistä.

Stay strong my friends!

Susanna