Mulle on kehittynyt bullet journalin myötä muistikirja-addiktio. Mulla on bullet journal tälle vuodelle, sen lisäksi on matkajournal. Mutta kaapista löytyy muistikirjoja myös ensi vuoden, tai vuosien tarpeisiin. Koska epäilen, että uusia ihanuuksia löytyy myös tulevaisuudessa, on niille pakko keksiä kai käyttöä.
Mulla on ensi vuodelle simppeli Nuuna, jota aion täyttää bullet journalin alkuperäisten ohjeiden mukaan ja aion pitää sen aika simppelinä. Lisäksi ostin Erin Condrenin life plannerin, joka on niin ihana, etten malttanut pitää siitä näppejäni irti. Siitä tuleekin ensi vuodeksi sellainen askartelupaskartelu-kalenteri, joka toimii enemmän silmänilona kuin kalenterina.
Aiemmin teetin itselleni Citrus book binderyllä muistikirjan, jonka sivut ovat akvarellipaperia.
Lauantaiaamuna heräsin klo 5.45, joten aamun varhaistunteina inspiroiduin sitten ottamaan akvarellit esiin. Siitä tuli sitten art journal, jota täyttelen ainakin kerran kuussa ja ideana on nimenomaan piirtää, maalata tai askarrella jotain sen hetkisen fiiliksen mukaan. Eli kuvallinen päiväkirja.
Käsillä tekeminen kivaa ja rentouttavaa. Se on juuri sopivaa kotoilupuuhaa syksyn sateisiin.
Sähköinen kalenteri on loistava keksintö töissä, sillä palavereiden buukkaus ilman sitä olisi todella hankalaa. Sen sijaan kaikessa muussa elämän järjestelyssä mikään ei voita paperista kalenteria, jossa voi järjestellä, tehdä muistilistoja, suunnitella ja haaveilla paljon luovemmin kuin tietokoneella. Muistan asiat paljon paremmin, kun kirjoitan ne käsin.
Ja koska käsin kirjoittamisessa on enemmän vaivaa kuin näpyttelyssä, niin asiaa tulee myös ajateltua tarkemmin. Elämän tärkeiden asioiden hahmottaminen on käsin paljon helpompaa. Suomeksi asioita käsitellään – sanan taustalla on käsi. Minusta ihan syystäkin.
Pari vuotta sitten hurahdin bullet journaliin, josta olen blogannutkin. Tällä hetkellä minulla on käytössä Nuuna, jota olen koristellut lähinnä tarroin. Lisäksi minulla on erillinen Nuuna matkojen suunnitteluun ja matkapäiväkirjana.
Olen hommannut ensi vuodeksikin Nuunan, jota aion rakentaa aivan bullet journalin alkuperäisten ohjeiden mukaisesti. Tärkeintä tulee olemaan asia, koristelu tulee vasta kakkosena. Tai näin ainakin ajattelen.
Bullet journal on johtanut myös laajempaan kalenteri-innostukseen. Olen bongannut, että tarjolla on perinteisten paperikalentereiden ja täysin tyhjien bullet journaleiden välimuotoja, joissa on valmiina jo erilaisia ”pohjia”, joiden päälle voi tuunailla omaa kalenteriaan. Niitä löytyy valmiina päivättyinä versioina että sellaisina, joihin voi itse merkitä päivät.
Sellaisia päiväyksettömiä onkin tullut hankittua muutamia jo varastoon, sillä Mallorcalta löytyi hauska espanjankielinen kalenteri. Koska minulla on jo ensi vuodeksi kalenteri, niin espanjankielinen tulee käyttöön luultavasti vasta vuonna 2021. Ellei sitten uusin ihastukseni Erin Condrenin life planner (undated) pääse käyttöön silloin.
Kaikenlaista planner-tilpehööriä on tarjolla kalenterikoteloista penaaleihin, tarroihin, washi-teippeihin, kalenterikoristeisiin, lisävihkoihin ja erilaisiin välisivuihin. Ainakaan oman elämän hallinta ei ole välineistä kiinni.
Susanna
Erin Condrinin säilytyspussi, jonne saa kalenterin, kyniä ja muuta tarpeistoa.Tilasin räätälöidyn säilytyspussin.Tämä penaali oli aika söpö.Alpakkatarroja piti tietysti saada.Erillinen budjettivihko. Pitäisikö pitää kirjaa siitä, paljonko kalenteritarvikkeisiin menee rahaa?Mallorcalta ostin espanjankielisen kalenterin.Vihkoja!Matka-Nuunani.Ensi vuoden Nuuna.Alpakka-tarroja Etsystä.
Bloggasin jo aiemmin siitä, että olen listaihminen (täällä). Järjestelen elämääni tekemällä listoja, minusta se on hauskaa ja hyödyllistä. Törmäsin viime torstaina KonMarin Facebook-keskusteluissa listojen tekemiseen ja omien visioiden hahmottamiseen bullet journalin avulla. Pakkohan minun oli siltä istumalta mennä Pinterestiin katsoakseni, mitä ihmettä on bullet journal tai bujo, kuten alan harrastajat sitä kutsuvat.
Se oli rakkautta ensisilmäyksellä!
Lyhyesti sanottuna bullet journalissa yhdistetään kalenteri, listat ja erilaiset elämäntavoitteet yksiin kansiin. Todellakin, oikeasti kansiin, eikä mihinkään sovellukseen. Varmaan samaa tarkoitusta varten löytyy sovelluksiakin, tai ainakin excel, mutta bujoilussa yksi homman viehätys on nimenomaan siinä, että siinä tehdään käsillä. Bujoiluun voi siis yhdistää listojen lisäksi erilaista värkkäilyä ja visuaalista suunnittelua.
Tämä on niin mun juttu!
Bujoa voi pitää myös minimalistisesti, ilman koristelua, mutta meikäläiseen kolahti nimenomaan tämä listojen pitämisen visuaalinen puoli. Nyt tuntuu ihan typerältä, että olen tehnyt listoja kännykkään, koneelle ja ruutovihkoon ihan rumasti. Miksen ole ennen tajunnut, että listoista voi tehdä taidetta? Kyllä listat ansaitsevat tulla arvostetuksi!
Olin perjantaina Tampereella moikkailemassa kavereitani, ja raukkaparat saivat nyt juosta ympäri kaupunkia minun kanssani, kun mun oli pakko saada bujo-kirja. No, siinä samalla oli hyvä yrittää käännyttää heitäkin bujoiluun.
Selkeästi tämä on nyt trendiharrastus, sillä sopivia värkkejä löytyi muun muassa Tigerista. Mutta bujoilu-keskusteluita seuranneena (kiitos junan netti!) tiesin, että Leuchtturmin muistikirja on ”the kirja” tätä varten, mieluiten pisteellisenä versioina. Ostin Tampereen Stockan viimeisen kappaleen, kuulemma menevät kuin kuumille kiville juuri nyt.
Eilen vietin puoli päivää askarrellen omaa bujoani.
Tähän mennessä olen ehtinyt:
– aloittaa sisällysluettelon
– tehdä vuoden 2017 unelmasivun (aloitussivuni)
– liikuntatavoitteeni
– käsityötavoitteeni
– kirjahaasteen
– tammikuun sivun: kalenteri + tavoiteet + tehtävälista. Koska pidän joka tapauksessa kalenterini sähköisenä, en jaksa panostaa kauheasti tuohon kalenteripuoleen. Minulle riittää pieni kuukausikalenteri.
Seuraavaksi teen täksi vuodeksi toivelistan vaatehankinnoista ja kasaan blogi-ideoita.
Tyytyväisin olen käsityöaukeamaani, jonka tein eilen viimeisenä. Tässä huomaa, kuinka tottumaton sitä on käsilläkirjoittamiseen nykyään. Selvästi kauniin tekstin tuottaminen vaatii vähän harjoitusta.
Hauskaa hommassa on se, että tekemistä riittää koko vuodeksi. Listoja voi tehdä lisää vaikka kuinka paljon, myös kalenterikuukaudet voivat olla erilaisia. Matkan varrella näkee, mikä itselle toimii parhaiten. Ja oppii ehkä myös tekstaamaan nätisti.
Pinterest on pullollaan inspiraatiota ja blogeja ja bloggauksiakin aiheesta löytyy, esimerkiksi täältä:
Lukuhaaste: tavoitteena kirja kuukaudessa.Tähän sain inspiksen Pinterestistä.Tammikuun hommia.Vuoden tärkeitä.The bujo-kirja.350 kilsaa juoksua.Pisteet ovat kätevät.Tämä on toistaiseksi nätein.
Mä olen listaihminen. Teen asioista listoja ihan omaksi hyödyksi ja huviksi. Teen itselleni listan siitä, mitä hyödyllistä teen tällä viikolla. Teen itselleni listan siitä, mitä hauskaa teen tällä viikolla (listojen tekemisen lisäksi). Teen listoja asioista, joita haluaisin tehdä vielä joskus. Teen listan vaatekaappihankinnoista. Teen listan käsitöistä, jotka haluaisin aloittaa.
En tietenkään tee kaikkea, minkä olen listalleni laittanut, mutta teen osan siitä ja olen vakuuttunut siitä, että teen niitä asioita paljon todennäköisemmin listalta kuin ohi listan. Sillä listan laatimisen lisäksi nautin myös siitä fiiliksestä, kun saan pyyhittyä jotain listaltani pois.
Listojen lisäksi rakastan myös kalenterimerkintöjä. Tiedän, tää alkaa kuulostaa todella neuroottiselta… Mutta merkitsen itselleni siis kalenteriin asioita, kuten: järjestele vaatekaappi, maksa laskut, muista käsityölehti tai kävelylenkki. Voin kyllä ihan sujuvasti siirtää kalenterimerkinnäksi laittamaani vaatekaappisiivousta eteenpäin vaikka viikolla. Ikävämpää hommaa, kuten matkalaskun tekemistä olen todistetusti voinut lykätä puoli vuottakin. Mutta aina koettaa sekin päivä, kun sieltä kalenterimerkintäni deletoin suoritettuna. Ah se tunne! Homma suoritettu! Mission accomplished! Nyt uutta listaa tai kalenterimerkintää tekemään. Sellainen mä olen.
Eiliselle oli muuten merkintä: bloggaa. Paha vaan, että koneeni oli it-osaston hellässä huomassa viikonlopun ajan.
Konetta vaivannut räyhähenki on nyt manattu (lukijohan tuo it-osaston listalla?).
Viimeisimmät kommentit