Paperinmakuinen juttu

Sähköinen kalenteri on loistava keksintö töissä, sillä palavereiden buukkaus ilman sitä olisi todella hankalaa. Sen sijaan kaikessa muussa elämän järjestelyssä mikään ei voita paperista kalenteria, jossa voi järjestellä, tehdä muistilistoja, suunnitella ja haaveilla paljon luovemmin kuin tietokoneella. Muistan asiat paljon paremmin, kun kirjoitan ne käsin.

Ja koska käsin kirjoittamisessa on enemmän vaivaa kuin näpyttelyssä, niin asiaa tulee myös ajateltua tarkemmin. Elämän tärkeiden asioiden hahmottaminen on käsin paljon helpompaa. Suomeksi asioita käsitellään – sanan taustalla on käsi. Minusta ihan syystäkin.

Pari vuotta sitten hurahdin bullet journaliin, josta olen blogannutkin. Tällä hetkellä minulla on käytössä Nuuna, jota olen koristellut lähinnä tarroin. Lisäksi minulla on erillinen Nuuna matkojen suunnitteluun ja matkapäiväkirjana.

Olen hommannut ensi vuodeksikin Nuunan, jota aion rakentaa aivan bullet journalin alkuperäisten ohjeiden mukaisesti. Tärkeintä tulee olemaan asia, koristelu tulee vasta kakkosena. Tai näin ainakin ajattelen.

Bullet journal on johtanut myös laajempaan kalenteri-innostukseen. Olen bongannut, että tarjolla on perinteisten paperikalentereiden ja täysin tyhjien bullet journaleiden välimuotoja, joissa on valmiina jo erilaisia ”pohjia”, joiden päälle voi tuunailla omaa kalenteriaan. Niitä löytyy valmiina päivättyinä versioina että sellaisina, joihin voi itse merkitä päivät.

Sellaisia päiväyksettömiä onkin tullut hankittua muutamia jo varastoon, sillä Mallorcalta löytyi hauska espanjankielinen kalenteri. Koska minulla on jo ensi vuodeksi kalenteri, niin espanjankielinen tulee käyttöön luultavasti vasta vuonna 2021. Ellei sitten uusin ihastukseni Erin Condrenin life planner (undated) pääse käyttöön silloin.

Kaikenlaista planner-tilpehööriä on tarjolla kalenterikoteloista penaaleihin, tarroihin, washi-teippeihin, kalenterikoristeisiin, lisävihkoihin ja erilaisiin välisivuihin. Ainakaan oman elämän hallinta ei ole välineistä kiinni.

Susanna