Tässä on sattuneesta syystä tullut istuttua kotitoimistolla viime viikkoina. Minähän olen onnekas, sillä mulla on työhuone. Se on pojan vanha huone, joka jäi mulle, kun hän muutti kellarikerrokseen. Huone on ollut mulla nyt vuoden päivät, mutta silloin ostetut tapetit odottivat jonkinlaista ”ylösnousemustaan” varastossa. No, mikäpä olisi parempi ajankohta niiden ylösnostamiselle kuin pääsiäinen?
Kyseessä oli siis vain yhden seinän tapetointi, mutta koska meillä on seinissä lasikuitutapettia (vihoviimeinen keksintö!), niin yhden seinänkin tapetointi on kahden päivän työ. Ensin tasoitetapetti ja sitten varsinainen tapetti.
Tapetti on Boråsin mallistosta, ja minusta sen siveltimellä vedellyt kirjaimet ovat aivan ihania! Minusta tapetti sopii erityisen hyvin tällaisen viestintäihmisen ja muutenkin kirjoittamista ja tekstausta harrastelevan ihmisen työhuoneeseen.
Niin kuin aina kodinlaittoprojekteissa, tässäkin homma sai aikaan ketjureaktion: pientä rymsteerausta. Työpöytäni vaihtoi seinää ja samoin työhuoneessani oleva, vierasvuoteena toimiva runkopatja. Kirjahylly pysyi kyllä paikoillaan. Sitten siirreltiin tyynyjä edestakaisin. Otettiin matto pois. Järjesteltiin kukkia ja siivottiin samoilla vauhdeilla kaapitkin.
Huh. Että semmoinen pääsiäinen sitten!
Tämä on näköjään tarttuvampaa kuin korona: poika aloitti kellerikerroksessa saunan pukuhuoneen maalauksen.
Mutta mitäs tykkäätte työhuoneestani? Eikö ole aika naisellinen?
Susanna
Priimaa pukkaa 
Vastaa