Keski-ikäisenä alkaa tuntea kropassaan kaiken sen, mitä tekee tai jättää tekemättä. Olipa kyse syömisestä, juomisesta, liikkumisesta tai nukkumisesta, niin kosto on hyvin nopea. Eikä se jää huomaamatta.
Olen liikkunut aina, joten olen voinut kuvitella pitäneeni itsestäni huolta. Paitsi, että kehonhuolto on kyllä jäänyt aivan liian vähiin. HeiaHeia kertoi, että venyttelin kokonaiset kolme kertaa viime vuonna (toki jonkinlaiset pikaiset tein ainakin juoksulenkkien päälle). Hierojalla kävin muutamia kertoja, silloin kun jo kolotti.
Niinpä uudenvuodenlupaukseni on ollut lisätä nimenomaan kehonhuoltoa. Kymmenen minuuttia venyttelyä joka viikko ja kerran kuukaudessa jokin perusteellisempi setti: hieronta, streching-tunti tai vastaava. Helmikuu on puolessa, ja ainakin toistaiseksi olen pitänyt lupaukseni!
Minun tavoitteeni ovat todella pieniä. Mä en usko isoihin elämäntapamuutoksiin. Isot muutokset syntyvät pienistä asioista. Pieni asia on helppo tehdä. Pieni asia ei vaadi aikaa. Pieni asia ei tunnu pahalta. Ja pienestä asiasta tulee tapa. Ja kun siitä tulee tapa, voi tavoitetta sitten nostaa.
Enää tavoitteena ei ole spagaati. Tavoitteena on se, että pystyn pelaamaan tennistä ilman liikerajoitteita. Se, ettei aamuisin sattuisi kymmenenkään vuoden päästä.
Huolehtikaa itsestänne!
Susanna
Priimaa pukkaa 
Vastaa